Blogi: Yliopistokaupunkien muuttovoitot opiskelijoista ovat kasvaneet koronakriisin aikana

Koronakriisin aikana on käyty paljon keskustelua muuttoliikkeen suunnista ja käänteistä. Vastoin ennakko-oletuksia poikkeusolot eivät ole hidastaneet muuttamista, vaan korona-aikana on muutettu enemmän kuin ennen pandemiaa.

Joukko opiskelijoita istumassa puistossa ja juhlimassa vappua.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa keskitytään opiskelijoiden ja 15–24-vuotiaiden nuorten muuttoliikkeeseen koronakriisin aikana. Useimmille tulee ehkä yllätyksenä, että tilastojen perusteella yliopistokaupunkien tulomuutot ja muuttovoitot opiskelijoista ovat tänä aikana kasvaneet eivätkä vähentyneet. Blogisarjan toisessa osassa viikon kuluttua tarkastellaan nuorten aikuisten ja muun aikuisväestön muuttoliikettä.

Opiskelijat eivät jääneetkään kotiin

Julkisuudessa on korona-aikana usein kuultu väite, että etäopiskelun vuoksi opiskelijat ja nuoret ovat jääneet kotikonnuille eivätkä ole muuttaneet opiskelupaikkakunnille. Tilastot eivät tue väitettä. Opiskelijoiden ja nuorten tulomuutot eivät ole vähentyneet opiskelukaupunkeihin. Itse asiassa on käynyt jopa päinvastoin.

Opiskelijoiden tulomuutot yliopistokaupunkeihin kasvoivat vuonna 2020, ja ne saivat enemmän muuttovoittoa opiskelijoista vuonna 2020 kuin keskimäärin ennen koronakriisiä.

Myös nuorten 15–24-vuotiaiden tulomuutot yliopistokaupunkeihin ovat olleet korona-aikana 2020–2021 suuremmat kuin kertaakaan kriisiä edeltävän viiden vuoden aikana.

Opiskelijoiden tulomuuttojen määrä oli kaikissa yliopistokaupungeissa (pl. Lappeenranta) suurempi vuonna 2020 kuin kertaakaan vuosien 2015–2019 aikana. Esimerkiksi Helsinkiin muutti noin 800 opiskelijaa enemmän vuonna 2020 kuin keskimäärin vuosina 2015–2019. Tampere sai noin 600 ja Turku noin 500 opiskelijaa enemmän tulomuuttoa vuonna 2020 kuin keskimäärin vuosina 2015–2019. Yliopistokaupungit (12 kpl) saivat yhteensä noin 1 000 opiskelijaa (10,8 %) enemmän muuttovoittoa opiskelijoista kuin keskimäärin vuodessa ennen koronakriisiä. Huomionarvoista on, että yliopistokaupunkien muuttovoitot opiskelijoista ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2015 alkaen.

Chart by Visualizer

Kuvio 1. Opiskelijoiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto yliopistokaupungeissa vuosina 2015–2020 (Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta)

Yliopistokaupunkien muuttovoitot opiskelijoista kasvoivat ensimmäisenä koronavuonna kaikissa muissa yliopistokaupungeissa paitsi Espoossa ja Lahdessa

Opiskelijoiden muuttovoitot kasvoivat määrällisesti eniten Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa sekä suhteellisesti eniten keskisuurissa yliopistokaupungeissa Lappeenrannassa, Vaasassa ja Joensuussa. Huomionarvoista on myös se, että opiskelijoiden muuttovoitot kasvoivat myös Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän kaltaisissa suurissa yliopistokaupungeissa. Helsinki sai opiskelijoista muuttovoittoa 1 813 henkilöä vuonna 2020. Kyse on merkittävästä muuttovoitosta, kun kaupunki kärsi samanaikaisesti noin 1 000 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä nettomuutosta.

Chart by Visualizer

Taulukko 1. Yliopistokaupunkien nettomuutto opiskelijoista keskimäärin vuosina 2015–2019 ja vuonna 2020 (Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta)

Yliopistokaupunkien nuorten tulomuuttojen määrä kasvoi hieman korona-aikana

Seuraavassa graafissa tarkastellaan yliopistokaupunkien 15–24-vuotiaiden nuorten tulomuuttoa keskimäärin vuosina 2015–2019 verrattuna vuosiin 2020–2021. Yliopistokaupunkien tulomuuttojen määrä nuorista on säilynyt pääosin ennallaan tai kasvanut hieman. Yliopistokaupungit saivat keskimäärin 52 509 henkilöä tulomuuttoa vuodessa ennen koronakriisiä vuosina 2015–2019 ja keskimäärin 52 586 henkilöä vuosina 2020–2021. Yliopistokaupunkien tulomuuttojen määrä kasvoi keskimäärin 77:llä tulomuutolla vuodessa. Tulomuuttojen määrä kasvoi koronakriisin aikana kahdeksassa ja vähentyi neljässä kaupungissa. Tulomuuttojen määrä kasvoi määrällisesti eniten Tampereella, Oulussa ja Turussa sekä vähentyi eniten Helsingissä, Lahdessa ja Espoossa.

Chart by Visualizer

Kuvio 2. Nuorten 15–24-vuotiaiden tulomuuttojen määrä yliopistokaupunkeihin ennen koronakriisiä vuosina 2015–2019 ja koronakriisin aikana vuosina 2020–2021 (Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike)

Yliopistokaupunkien nuorten muuttovoitto on alentunut vain hieman korona-aikana

Yliopistokaupunkien muuttovoitot nuorista vähenivät vain –551 henkilöllä (3,5 %) vuosina 2020–2021 verrattuna koronakriisiä edeltävään aikaan. Nuorista saadut muuttovoitot kasvoivat seitsemässä ja vähentyivät viidessä yliopistokaupungissa vuosina 2020–2021. Nuorten muuttovoitot kasvoivat eniten Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa. Lisäksi Tampere ja Turku saivat maltillista lisäystä nuorista, mutta Espoon ja Lahden nuorten muuttovoitot kääntyivät muuttotappioksi. Helsinki kärsi määrällistä muuttotappiota yhteensä –5 254 henkilöä vuosina 2020–2021, mutta nuorista kärsityt muuttotappiot jäivät vain –331 henkilöön.

Toisin sanoen Helsingin muuttotappiot painottuivat nuoriin aikuisiin ja muuhun aikuisväestöön, mistä enemmän blogisarjan toisessa osassa. Helsingin kohdalla kiinnostava yksityiskohta on se, että nuorten tulomuuttojen määrä on säilynyt korona-aikana lähes samalla tasolla kuin ennen kriisiä, mutta lähtömuuttojen määrä on kasvanut varsinkin vuonna 2021.

YliopistokaupunkiNettomuutto per vuosi 2015-2019Nettomuutto per vuosi 2020-2021Muutos abs. 2020 vs. ka. 2015-2019
Kuopio613779166
Oulu12681495227
Joensuu61470692
Rovaniemi22123918
Tampere31273310183
Vaasa47649317
Turku260026055
Lappeenranta190188-2
Helsinki46034272-331
Jyväskylä14781362-116
Lahti126-45-171
Espoo348-291-639
YLIOPISTOKAUPUNGIT1566415113-551

Taulukko 2. Yliopistokaupunkien nuorten 15–24-vuotiaiden nettomuutto keskimäärin vuosina 2015–2019 ja vuosina 2020–2021 (Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike)

Etäopiskelumahdollisuudet eivät vähennä yliopistokaupunkien vetovoimaa

Opiskelun monipaikkaisuuden tai paikkariippumattomuuden aikaa on eletty maaliskuusta 2020 lähtien. Etäopiskelu on vaikuttanut yllättävän vähän opiskelijoiden ja nuorten paikkaan liittyviin valintoihin ja toteutuneisiin muuttopäätöksiin.

Yliopistokaupunkien houkuttelevuus ja vetovoima eivät toisin sanoen liity vain opiskelupaikkaan ja -tarjontaan, vaan kaikkeen muuhun, mitä yliopistokaupungit tarjoavat opiskelun ja työn ulkopuolella.

Korkeakoulujen omien kyselyiden ja haastatteluiden perusteella noin puolet opiskelijoista haluaa jatkaa etäopiskelumoodissa myös koronakriisin jälkeen. Hybridiopiskelusta tulee uusi normaali. Verkko-opiskelumahdollisuudet lisäävät periaatteessa paikkariippumattomuutta, mutta eivät välttämättä käytännössä vähennä nuorten halukkuutta muuttaa opiskelupaikkakunnille.

Hybridiopiskelun lisääntyessä suurten opiskelukaupunkien vetovoima saattaa, paradoksaalista kyllä, pikemminkin säilyä tai kasvaa kuin vähentyä. Opiskella voi periaatteessa ajasta, paikasta ja etäisyyksistä riippumatta missä, miten ja milloin tahansa, mutta houkuttelevaa opiskeluympäristöä ei voida tuoda tai siirtää. Opiskelijaelämään liittyvät uudet ihmiset, asiat ja kokemukset halutaan jatkossakin kokea opiskelupaikkakunnilla yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Kysy lisää

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Muuttoliikkeen aallot ovat Suomessa olleet vuosikymmenten saatossa voimakkaita ja ne ovat heijastelleet nopeasti suurten yhteiskunnallisten projektien – teollisuus-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja osaamis-Suomen rakentamista. Epälineaarisesta kehityksestä on opittava se, että jos näkee vuosikymmenten päähän ulottuvia ennusteita väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä, eivät luvut ole itseään ennustavia – niihin ei saa tuudittautua ja niiden kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot