Etusivu Ajankohtaista Blogi Vuorinen: Strategia puuttuu ja hyvin menee Vuorinen: Strategia puuttuu ja hyvin menee 16.12.2013 Nokialla ei ole strategiaa eikä toimitusjohtajaa joka sitä toteuttaisi. Siksi sillä menee paremmin kuin aikoihin. Ennen Nokialla oli hieno strateginen suunnitelma, joka vei sitä vauhdilla väärään suuntaan. Talvivaarallakin oli nerokas strategia. Harmi, että sade pilasi sen. Björn Wahlroos ei näe strategiaa kuten muut: Sampo-konserni pyrkii luomaan omistaja-arvoa. Arvoa luovat tehokkaat ja kannattavat liiketoiminnat ja sijoitukset tilanteissa, joissa tuottopotentiaalin arvioidaan korkeaksi ja riskit hallittaviksi. Visiot, missiot ja viisivuotissuunnitelmat loistavat poissaolollaan. Se, miten Sampo takoo rahaa, riippuu markkinoiden mahdollisuuksista ja uusista ideoista. Pitkien strategioiden mestari, sijoitusguru Warren Buffett, lyö useimmiten vertailuindeksinsä. Buffettiin luottamalla olisi tienannut 15 vuoden aikana vajaan 100 prosentin tuoton. Peesaamalla Nallea eli sijoittamalla Mandatumiin ja Sampoon, olisi tienannut samana ajanjaksona yli 600 prosenttia. Apple ei usko suunnitelmallisiin strategioihin. Kun Steven Jobsilta kysyttiin, millaisia markkinatutkimuksia teette, hän vastasi: tekikö Alexander Graham Bell markkinatutkimuksia kehitellessään puhelinta? Applen strategiatyön pääpaino ei ole toiminnan suunnittelussa, tehostamisessa ja ennustamisessa. Focus on uuden luomisessa. Menestyjiltä ei usein löydy strategiaa perinteisessä mielessä. Ne eivät työstä raportteja ja erehtymättömiä suunnitelmia. Strategiatyötä ne ovat tehneet yleensä ahkerammin ja monipuolisemmin kuin kilpailijansa. Voittajien strategia perustuu ennustamisen sijaan varautumiseen, suunnittelun sijaan kokeiluun ja kilpailija-analyysien sijaan oman osaamisen kehittämiseen. Strateginen johtaminen on työtä, joka mahdollistaa organisaation pitkän aikavälin menestyksen. Siihen voi kuulua toiminnan kehittämistä taylorismin hengessä, mutta se ei voi olla yksipuolista tehostamista ja näennäisen rationaalista suunnittelua tilanteissa, joissa markkinat, teknologia ja kuluttajan mieli muuttuvat vauhdilla. Usein yhden näkökulman ja kiveen hakattu strategia on nopein tie epäonnistumiseen. Kommunikaattori kehitettiin, iPhone luotiin. Lada tehtiin tarpeeseen, Porsche mielihaluun. Armeijaa ohjataan, Supercell ohjautuu. Menestystä ei voi pakottaa, menestyksen voi mahdollistaa. Strategia ei tuo onnea – siksi strategiatyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 2.12.2013 Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?