Etusivu Ajankohtaista Blogi Turvallisuus arvioidaan kuntakyselyssä vahvimmaksi pehmeäksi elinvoimatekijäksi Turvallisuus arvioidaan kuntakyselyssä vahvimmaksi pehmeäksi elinvoimatekijäksi 10.2.2025 Anna Vainio Kirjoittajan muut artikkelit Kahdessa viimeisessä kuntakyselyssä olemme pyytäneet kyselyyn vastanneita arvioimaan kouluarvosana-asteikolla niin sanottujen pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumista omassa kunnassa. Pehmeiden elinvoimatekijöiden on todettu vaikuttavan kunnan houkuttelevuuteen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Pehmeät elinvoimatekijät liittyvät usein yhteisöllisyyteen, viihtyvyyteen ja kunnan imagoon. Kuva: Christopher Luther / Unsplash. Kuntakyselyssä tiedustelluista pehmeistä elinvoimatekijöistä vastaajat ovat arvioineet turvallisuuden toteutuneen parhaiten omassa kunnassaan sekä tuoreimmassa että sitä edeltävässä kyselyssä. Oman kunnan turvallisuuden katsottiin hieman vahvistuneen vuonna 2024 edeltävään vuoteen verrattuna. Yli kahdeksan keskiarvoon ovat yltäneet pehmeistä elinvoimatekijöistä myös elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa sekä kunnan maine, jotka ovat niin ikään saaneet edeltävää vuotta hivenen paremmat arviot tuoreessa kuntakyselyssä. Keskiarvoltaan 7,5 tienoille ovat kuntakyselyissä sijoittuneet yhteisöllisyys kunnassa, kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri sekä kunnan päätöksentekokulttuuri. Näistä kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen on arvioitu hieman korkeammalle vuoden 2024 kuin vuoden 2023 kyselyssä. Muiden kolmen pehmeän elinvoimatekijän katsotaan sen sijaan toteutuneen edeltävää vuotta heikommin omassa kunnassa. Arvio kunnassa vallitsevasta keskusteluilmapiiristä on heikentynyt eniten. Oheisessa taulukossa on esitetty keskiarvot pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumiselle omassa kunnassa vuosien 2023 ja 2024 kuntakyselyissä. Taulukko 1. Pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuminen omassa kunnassa kouluarvosana-asteikolla MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä vuosina 2023–2024. Vuosi Kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri Kunnan päätöksentekokulttuuri Yhteisöllisyys kunnassa Kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa Turvallisuus kunnassa Kunnan maine 2024 7,47 7,46 7,57 7,54 8,34 8,66 8,07 2023 7,59 7,54 7,58 7,51 8,33 8,62 8,03 Pehmeät elinvoimatekijät arvioidaan vahvimmiksi Satakunnassa Maakunnista pehmeiden elinvoimatekijöiden on arvioitu vuonna 2024 toteutuneen kokonaisuutena parhaiten Satakunnassa ja sen jälkeen Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Heikoiten pehmeät elinvoimatekijät kokonaisuutena ovat toteutuneet Kymenlaakson kunnissa. Satakunta on kärjessä niin kunnassa vallitsevan keskusteluilmapiirin, kunnan päätöksentekokulttuurin, kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kunnassa vallitsevan elämänlaadun ja viihtyvyyden osalta. Etelä-Savon vastaajat ovat antaneet parhaat arvosanat kuntansa turvallisuudelle ja maineelle, ja Pohjois-Karjala on ykkösenä kunnan yhteisöllisyydessä. Taulukossa 2 on esitetty oman kunnan pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumisen arviointi maakunnittain. Taulukko 2. Pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuminen omassa kunnassa kouluarvosana-asteikolla maakunnittain MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä 2024. Maakunta Kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri Kunnan päätöksentekokulttuuri Yhteisöllisyys kunnassa Kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa Turvallisuus kunnassa Kunnan maine Etelä-Karjala 7,23 7,10 7,44 7,67 8,33 8,56 7,74 Etelä-Pohjanmaa 7,24 7,09 7,31 7,44 8,22 8,76 7,84 Etelä-Savo 7,68 7,65 7,84 7,68 8,61 9,06 8,61 Kainuu 7,47 7,81 7,36 7,25 8,36 8,78 7,86 Kanta-Häme 7,55 7,55 7,53 7,48 8,38 8,72 8,09 Keski-Pohjanmaa 7,42 7,45 7,52 7,52 8,55 9,00 8,21 Keski-Suomi 7,23 7,15 7,40 7,48 8,07 8,43 7,91 Kymenlaakso 7,42 7,48 7,36 7,33 8,18 8,39 7,36 Lappi 7,23 7,56 7,57 7,49 8,30 8,91 8,06 Pirkanmaa 7,61 7,58 7,74 7,71 8,29 8,52 8,13 Pohjanmaa 7,39 7,34 7,61 7,51 8,34 8,59 7,96 Pohjois-Karjala 7,71 7,84 7,93 7,76 8,33 8,62 8,27 Pohjois-Pohjanmaa 7,46 7,55 7,79 7,64 8,29 8,72 8,00 Pohjois-Savo 7,57 7,50 7,60 7,66 8,33 8,71 8,11 Päijät-Häme 7,22 7,24 7,59 7,76 8,54 8,71 8,25 Satakunta 8,15 8,23 7,87 7,90 8,66 9,00 8,45 Uusimaa 7,41 7,33 7,40 7,39 8,24 8,39 8,10 Varsinais-Suomi 7,56 7,42 7,47 7,39 8,48 8,64 8,16 Pehmeät elinvoimatekijät toteutuneet parhaiten maaseutumaisissa kunnissa Erot eri kuntakokoluokkien välillä pehmeiden elinvoimatekijöiden arvioinnissa kokonaisuutena ovat pienemmät kuin maakuntien välillä, maantieteellä on siis väliä. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna kunnan pehmeiden elinvoimatekijöiden on katsottu toteutuneen parhaiten 50 000–99 999 asukkaan kunnissa ja lähes yhtä hyvin pienimmissä, alle 4000 asukkaan kunnissa. Kunnan keskusteluilmapiiri ja päätöksentekokulttuuri ovat vahvimmillaan 50 000–99 999 asukkaan kunnissa, yhteisöllisyys ja turvallisuus puolestaan pienimmissä kunnissa. Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa on arvioitu yhtä korkealle 10 000–24 999 ja 50 000–99 999 asukkaan kunnissa. Kunnan maine on puolestaan saanut parhaat arvosanat suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan tarkasteltuna kunnan pehmeät elinvoimatekijät ovat toteutuneet parhaiten maaseutumaisissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat arvioineet kaikkien pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuvan omassa kunnassaan paremmin kuin kaupunkimaisten ja taajaan asuttujen kuntien asukkaat lukuun ottamatta elämänlaatua ja viihtyvyyttä, joka on toteutunut parhaiten taajaan asutuissa kunnissa. Vuoden 2024 kuntakyselyyn vastasi yhteensä 1220 henkilöä 285 eri kunnasta. Voit tutustua MDI:n valtakunnalliseen kuntakyselyyn tarkemmin täällä. Elinvoima kunnat kuntakysely Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa
Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua Blogi 3.10.2025 Laura Koivisto-Khazaal Kun Suomessa puhutaan Kanadan maahanmuuttomallista, annetaan usein kuva, että maa pisteyttäisi kaikki maahanmuuttajat. Näin ei kuitenkaan ole. Kanadan mallista voidaan ottaa silti oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa nykyistä helpommin työperusteisille maahanmuuttajille. Tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lue lisää Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua
