Maakuntauudistus mullistaa myös kuntakentän. MDI:n suuri kuntakysely paljastaa, että tulevaisuuden
kuntia on joukossamme jo paljon. Käytännössä monet alle 20 000 asukkaan kunnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana jo toimineet kuten tulevaisuuden kunnat toimivat: vaativammat ja strategiset tehtävät ovat hoituneet pitkälti yhteispelillä. Maakuntauudistus on suurempi harppaus tuntemattomaan isommille kaupunkiseuduille, jotka ovat myös epäileväisempiä maakuntauudistuksen suhteen.
Kunnan tärkeimmät tehtävät ovat tulevai- suudessa kiteytettävissä kolmeen kovaan K:hon – kehitys, koulutus ja kaavoitus – eli käytännössä korostuvat elinvoiman kehittäminen, ensimmäisen asteen sivistystehtävä sekä tekninen toimiala (maankäyttö, asuminen ja liikenneratkaisut).
Elinvoiman kehittämisen ytimessä ovat työ- paikkojen luominen ja talouden vahvistaminen, laajemmin ajateltuna asukkaiden ja yritysten houkutteleminen sekä verkostojen ja yhteisön kokoaminen ja koossa- pitäminen. Kuntien eriytyminen korostuu erityisesti tässä tehtävässä: kunnilla, seutukunnilla ja maakunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat, kyvykkyydet ja resurssit. Miten uudistus tehdään siten, ettei aidoilta kehityksen vetureilta viedä kiskoja alta? Työllisyyden hoitamisen kotipesästä tullaan varmasti vääntämään uudistuksen aikana. Hyvinvoinnin luomisessa tulevaisuudessa korostuu ennaltaehkäisy, joka liittyy kuntien ”viehkoustehtäviin” eli viihtyvyyteen sekä kulttuurin ja liikunnan harrastamisen mahdollisuuksiin.
Tulevaisuuden kunnan tehtävät ovat lähellä kansalaisia. Millaiseksi muodostuvat vaikuttamisen muodot ja tavat – annetaanko aktivismille tilaa, miten muuttuu edustuksellinen vaikuttaminen? Tulevaisuuden kunnat ovat joka tapauksessa verkostojen kutojia. Ne kunnat, jotka osaavat luoda yhteydet asukkaisiin, yrityksiin, järjes- töihin sekä ”neljänteen sektoriin” eli järjestäytymättömiin aktivismiryhmiin, ovat tulevaisuuden menestyjiä.
Optimismi valtaa kuntakenttää – suuremmissa kaupungeissa skeptisyyttä maakuntauudistuksen hyödyistä
Suomalaisen kuntakentän odotukset tulevaisuuden suhteen ovat optimistiset. MDI:n kuntakyselyn kaikista vastaajista 64 % olettaa, että 3–5 vuoden kuluttua kehitysnäkymät ovat nykyistä joko huomattavasti tai hieman paremmat.
Kuntien kehitysnäkymät näyttävät tulosten perusteella kaikkein valoisimmalle metropolialueen lähiseuduilla ja toisaalta maakuntauudistuksen nähdään vaikuttavan positiivisimmin ke- hitysnäkymiin Keski- Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.
Kaikkein selkeimmin mahdollisuudet koko kunnan alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseen ovat metropolialueella ja suu- remmilla (Tampereen, Turun, Oulun) kaupunkiseuduilla, mutta maakuntauudistuksen suhteen suurimpien kaupunkiseutujen kunnat ovat astetta skeptisimpiä.
Suurin epäileväisyys maakuntauudistuksesta on kuitenkin valloilla maakuntamoottoreiden sarjassa, eli niissä maakunnissa, joissa suurimman kaupungin rooli maakunnassa on vahva, mutta kaupunkia ei lueta suurimpien kaupunkiseutujen joukkoon (esimerkiksi Pori, Seinäjoki, Mikkeli). Se painaakin kuntien tulevaisuuden kehitysnäkymiä piirun heikommaksi.
Maakuntauudistuksen vaikutus on kääntäen verrannollinen nykyisen kunnallisen kehittämistyön arvostukseen: se saa parhaimmat koulu- arvosanat yli 100 000 asukkaan kunnissa (8) ja heikoimmat arvosanat alle 6000 asukkaan kunnissa (7+).
Yli 100 000 asukkaan kunnissa mahdollisuus osallistua oman elinympäristön kehittämiseen koetaan vahvimmin. Näissä kunnissa kokeillaan uutta ja kunnan kehittäminen tapahtuu omaehtoisesti ja oman toimintamallin mukaan. 
MDI:n kuntakysely on toteutettu osana valtioneuvoston Tulevaisuuden kunta -reformia. MDI tekee elokuun loppuun raportin parlamentaariselle työryhmälle. Kuntakyselyn tulokset julkistetaan kokonaisuudessaan 24.8.