Tukea asemanseutujen kehittämiseen elinkeinoyhteistyöllä

Työssä on tarkasteltu aiempia kehittämis- ja rahoitusmalleja sekä kansainvälisiä esimerkkejä ja haastateltu MAL-verkoston asemanseutuja, sekä yrityksien ja valtion edustajia. Hankkeen osalta toteutetaan vielä kaksi työpajaa, joiden tuloksena luodaan tiekartta EU-rahoituksen hyödyntämiseen asemanseuduilla, sekä suunnitelmaehdotus erilaisten asemanseutujen kehittämistoimista. Työ valmistuu loppuvuoden 2023 aikana.

Asemanseutujen kehittämismallit ja kehittämisen kaari

Suomessa asemanseudut eivät ole vielä omaksuneet yhtenäisiä kehittämis- tai rahoitusmalleja. Jokainen asemanseutu yksilöllisenä kokonaisuutena hajautuneine maanomistuksineen on vaatinut yksilöllisiä ratkaisuja. Euroopassa yhtenäisiä kehittämis- ja rahoitusmalleja on otettu laajemmin käyttöön. Ruotsissa suurimmille asemanseuduille on valittu kehittämismalliksi valtiojohtoinen “asemanläheinen kaupunki” (den stationsnärä staden). Kehittämismallilla suurimpien kaupunkien asemanseutuja on valtiolähtöisesti tiivistetty hyödyntäen monipuolista kaupunkikehittämistä, jossa arkkitehtuurilla, julkisten ja yksityisten toimintojen sekoittumisella sekä vehreällä kaupunkiympäristöllä pyritään luomaan tiivis kaupunginosa, joka kutsuu asumaan, liikkumaan ja kohtaamaan. Tanskassa kehittämismallina on käytetty “600 metrin kaupunkia”, jossa kokonaisia kaupunginosia on suunniteltu siten, että raideliikenteen aseman ympärille muodostuu noin 600 metrin säteelle viiden minuutin käveltävä kaupunkiympäristö. Tanskan kehittämismallissa on luotu ensin julkisten toimijoiden toimesta ”master plan”, mutta yksityisten toimijoiden rooli toteutuksessa on korostunut.

Asemanseutujen kehittämisen kaari on pitkä. Raideliikenteen toiminnallisuuden ja käyttötarkoituksen muutos toimii useimmiten liikkeellepanevana voimana, jonka myötä asemanseutua lähdetään kehittämään systemaattisemmin. Toiminnallisuuden muutoksen myötä raideliikenteen palvelutaso määrittyy tasolle, joka toimii lähtökohtana päätökselle siitä, miten asemanseutua kehitetään. Vasta tämän jälkeen siirrytään kovaan suunnitteluun, rahoitukseen ja rakentamiseen. Matka keskeneräisestä valmiiseen asemanseutuun voikin kestää 5–50 vuotta.

Vähenevien kansallisten kehittämisvarojen paikkaamista EU-rahoituksella

Asemanseutujen kehittämistä on ideoitu ja suunniteltu paljon. Suunnitelmien toteuttamiseksi on löydettävä niille sopivat rahoitusmallit. EU-rahoitus on toistaiseksi ollut vielä melko vähän käytetty keino, vaikka jotkin asemanseudut ovatkin hyödyntäneet sitä onnistuneesti yksittäisten osakokonaisuuksien toteuttamiseen kansallisten varojen tai yksityisen rahoituksen puuttuessa.

Kansainvälisenä esimerkkinä EU-rahoituksen hyödyntämisestä tarkasteltiin Sloveniaa, jossa EU:lta on saatu merkittävää tukea asemanseutujen kehittämiseen. CEF-rahoitusinstrumentista vuonna 2021 myönnettiin 90,7 miljoonaa euroa kuuden aseman modernisointiin Ljublajan ja Mariborin välillä vuoteen 2026 mennessä. Rahoituksen avulla asemien infrastruktuuria päivitetään vastaamaan paremmin tulevaisuuden raideliikenteen käyttötarpeita.

EU-rahoitus avaa mahdollisuuksia myös suomalaisille asemanseuduille. Kehittämistoimia on hyvä tarkastella EU:n eri rahoitusohjelmissa painotettavien aihepiirien kautta, mikä koskee niin kansallisesti jaettavaa pottia kuin kansainvälisiä instrumenttejakin. Korostuvia teemoja ovat etenkin vihreä ja digitaalinen siirtymä, ilmastonmuutoksen torjunta ja sopeutumistoimet, energiatehokkuus sekä siirtyminen kiertotalouteen.

EU:n kansainvälisiä ohjelmia kannattaa hyödyntää etenkin silloin, kun tavoitteet ovat korkealla: rahaa on jaossa enemmän, hankkeet ovat suurempia ja avustusprosentit korkeampia. Lisäksi voi olla mahdollista saada avustusta erityyppisiin pilotti-investointeihin. Kansainvälisissä hankkeissa voi toteuttaa näyttäviä kokeiluja, edistää vähähiilistä saavutettavuutta ja päästä samalla osaksi suurempia kokonaisuuksia ja matkaketjuja. Monissa ohjelmissa voi myös muodostaa kaupunkien, tutkimuslaitosten, kolmannen sektorin ja yritysten yhteisiä konsortioita. Esimerkiksi TKI-ohjelma Horisontissa on kaupunkiympäristön ja kiinteistöjen kehittämiseen soveltuvia vähähiiliseen rakentamiseen ja kiertotalouteen liittyviä hakuja. Erityisiä iskusanoja ovat tällä hetkellä New European Bauhaus, joka tuo vihreään siirtymään kulttuurisen ja luovan ulottuvuuden sekä BUILT4PEOPLE, jossa painotetaan ihmiskeskeistä, ilmastoneutraalia ja älykästä rakennettua ympäristöä.

Rahoituksen hyödyntämisessä on olennaista strateginen ajattelu ja kokonaisuuden hallinta. Kun isot tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet on määritelty, on helpompi peilata niitä rahoitusmahdollisuuksiin ja palastella sen pohjalta toimenpiteet isommiksi ja pienemmiksi aihioiksi. Isommat kehittämishankkeet soveltuvat kehittämisen koordinointiin kärkiteemoissa, ja pienemmillä avustuksilla ja markkinaehtoisella rahoituksella voidaan tukea kokonaisuutta. Rahoituksen hakijoina voivat instrumentista riippuen olla kunnat, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yhdistykset ja yritykset tai edellisten muodostamat yhteenliittymät, joissa ovat mukana asemanseudun kehittämisen kannalta keskeiset toimijat.

Kirjoittajat

Henri Helve, asiantuntija, henri.helve@mdi.fi

Jaana Myllyluoma, johtava asiantuntija, jaana.myllyluoma@fcg.fi

Referenssi

Asemanseutujen kehittäminen elinkeinoyhteistyöllä – yhteistyön mallit ja rahoitus