Blogi: Tienkäyttömaksut ovat paras keino välttää Helsingin seudun liikenteen ruuhkautuminen

Helsingin seudulle kaavailluista tienkäyttömaksuista on käyty varsin kiivasta ja värittynyttäkin keskustelua viime viikkoina. Voimakkainta vastustusta tienkäyttömaksuille (käytetään myös käsitteitä ruuhkamaksu, tietulli tai tienkäytön hinnoittelu) löytyy lähinnä Helsingin seudun kehyskuntien poliitikoiden (Kok.), ja osin myös Espoon ja Vantaan asukkaiden ja edustajien joukosta. Tienkäyttömaksujen puolestapuhujat taas löytyvät arvatenkin Helsingin kantakaupungin alueelta (Vihr.). Esitän tilanteen näin kärjistetysti, jotta pääsette kärryille tähän juupas-eipäs -väittelyyn.

Tienkäyttömaksuja on suunniteltu otettavaksi käyttöön Helsingin seudun kuntien ja valtion välisissä MAL-neuvotteluissa, jotka käsittelevät maankäytön, asumisen ja liikenteen erityishaasteita. Liikenne tunnistetaankin yhdeksi seudun erityishaasteeksi, sillä seudun neljäntoista kunnan väestömäärän odotetaan kasvavan jopa enemmän kuin Espoossa ja Vantaalla on nykyisin asukkaita, siis reilulla viidelläsadalla tuhannella asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Tällöin seudulla asuisi noin 2 miljoonaa asukasta. (Vuori & Kaasila 2018.) Täten Helsingin seudulle kohdistuville tienkäyttömaksuille on osoitettavissa vahvoja perusteita, ja korostan, siis Helsingin seudulle – ei muille seuduille, sillä muilla seuduilla vastaavia haasteita ei ole.

Tehdyissä kansallisissa (LVM 30/2009; LVM 5/2011; HSL 3/2015; HSL 4/2016) ja kansainvälisissä tutkimuksissa ja selvityksissä (esim. TfL 2003a; ITF/OECD 2010; Anderstig ym. 2012; D’Arcangelo & Percoco 2015; Ridder 2016; Tang 2017) tienkäyttömaksut tunnistetaan parhaaksi ja kustannustehokkaimmaksi keinoksi estää tieliikenteen ruuhkautuminen. Muilla vaihtoehtoisilla keinoilla, kuten tiukemmalla pysäköintipolitiikalla, ei saavuteta vastaavia vaikutuksia. Tienkäyttömaksut eivät myöskään vaadi erityisen suuria investointeja tai pysyvää infrastruktuuria, jolloin ne voidaan tarvittaessa myös poistaa käytöstä (vrt. esim. lisäväylien rakentaminen, joka yleensä myös lisää liikenteen kysyntää) (Duranton & Turner 2011). Asiantuntijoiden mukaan ruuhkien estämisessä oikea ratkaisu täten onkin toteuttaa tieliikenteen hinnoittelu oikeudenmukaisena ja toimivana, sekä täydentää sitä tulevaisuudessa sopivissa määrin uudella liikenneinfrastruktuurilla panostaen joukkoliikenteeseen. Tienkäyttömaksuja käytetään yleensä myös rahoittamaan liikennejärjestelmää, johon kohdistuukin Helsingin seudulla lukuisia investointitarpeita lähitulevaisuudessa.

Mikäli tienkäyttömaksut otettaisiin käyttöön Helsingin seudulla, yli 80 prosenttiin seudun aamulla tehtyihin henkilömatkoihin tienkäyttömaksut eivät suoraan kohdistuisi (HSL 4/2016). Näitä ovat mm. kaikki joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilymatkat. Eniten maksut koskettaisivat pääkaupunkiseudun kuntia, joissa ne kohdistuisivat aamuruuhkassa yli puoliin kaikista henkilöautomatkoista. Rahallisesti maksut olisivat varsin pieniä: Helsingin seudulla keskimääräinen tienkäyttömaksu olisi matkaa kohden 1,5-2 euroa. Vuositasolla keskimääräinen tienkäyttömaksujen kustannus seudun autoilevalle asukkaalle olisi noin 670 euroa. (ibid.)

Kokemukset esimerkiksi Tukholmasta, Göteborgista, Oslosta, Bergenistä, Trondheimistä, Milanosta, Lontoosta ja Singaporesta osoittavat tienkäyttömaksujen olevan hyvin tehokas tapa vähentää yksityisautoilua ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Edellä mainituissa esimerkeissä tienkäyttömaksuja on aluksi vastustettu, ennen kuin sen positiiviset vaikutukset havaitaan. Liikenteen ruuhkautumisen lisäksi tienkäyttömaksuilla vaikutetaan myönteisesti päästötavoitteiden saavuttamiseen, sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja tiivistämiseen, mikä nähdään Helsingin seudulla erityisen tarpeellisena, sillä seudun yhdyskuntarakenne on hyvin hajanainen verrattuna esimerkiksi Tukholman kaupunkiseutuun (Söderström, Schulman & Ristimäki 2014). Kaupungin tiiviydellä, ja erityisesti suurilla työpaikkakeskittymillä on yritysten tuottavuuden kannalta selkeä yhteys (Laakso & Loikkanen 2014). Oikein toteutettuna liikenteen hinnoittelulla voidaan myös nopeuttaa matka-aikoja sekä parantaa liikenneturvallisuutta.

Kehyskuntien edustajat vastustavat tienkäyttömaksuja, sillä he väittävät niiden laskevan kehyksien vetovoimaa. Toisaalta myös osalla Helsingin keskustan kauppiaista on vastaavia näkemyksiä: he pelkäävät tienkäyttömaksujen vievän asiakkaita keskustan ulkopuolisiin kaupan keskittymiin. Lontoossa ja Tukholmassa tienkäyttömaksuilla on todettu olevan lähinnä paikallisia vaikutuksia vähittäiskaupan myyntilukemiin, kun taas kaupan kokonaismyyntiin hinnoittelulla ei vaikuta olevan juurikaan vaikutusta (Quddus et al 2007; Daunfeldt 2009; OECD/ITF 2010). Puolestaan asuntojen hinnat ovat nousseet hyvin vähäisesti hinnoittelualueen sisällä Lontoossa ja Milanossa. (Tang 2017; D’Arcangelo & Percoco 2015). Muiden tienkäyttömaksuja hyödyntävien kaupunkien osin vastaavia tuloksia ei ole löydetty. Lukuisista tienkäyttömaksujen positiivisista vaikutuksista huolimatta on syytä huomioida, että ne todennäköisesti vaikuttaisivat heikentävästi pääkaupunkiseudun kehätie-vyöhykkeen myymälöiden vetovoimaan, jotka sijaitsevat kaavaillun hinnoittelualueen rajalla (HSL 4/2016).

Pitkällä aikavälillä tienkäyttömaksut hyödyttävät koko Helsingin seutua, sekä erityisesti kehyskuntia, kun tienkäyttömaksut ohjaisivat maankäyttöä hyvin saavutettaviin paikalliskeskuksiin, samalla eheyttäen yhdysrakennetta, jolla puolestaan luotaisiin mahdollisuuksia suuremmille työpaikkojen ja palveluiden keskittymille sekä nykyistä tehokkaammalle asuinrakentamiselle. Tienkäyttömaksujen seurauksena erityisesti kehyskuntien välinen liikenne ja palveluiden kysyntä voisivat kehittyä nykyistä paremmalle tasolle, kun niiden asukkaat hyödyntäisivät enemmän niiden omia kehittyviä palvelukeskittymiä.

Kuten edellä mainittiin, tienkäyttömaksuilla on selvästi enemmän myönteisiä kuin negatiivisia vaikutuksia, jolloin niitä ei tule nähdä kapeasti autoilijoihin kohdistuvana rangaistuksena, vaan ne tulee ennemminkin ymmärtää järkiperäisenä ja kustannustehokkaana pyrkimyksenä toimivamman, ekologisemman, rakenteeltaan eheämmän ja yhtenäisemmän Helsingin seudun puolesta. Täten tienkäytön hinnoittelu tulisi aloittaa rajattuna kokeiluna, jonka jälkeen positiiviset vaikutukset olisi helpompi havaita lyhentyneinä matka-aikoina, parantuneena ilmanlaatuna ja parempana saavutettavuutena.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI tekee parhaillaan tienkäyttömaksuja koskevaa esiselvitystä Helsingin seudun liikenteelle.

Jaakko Huttunen

 

Lähteet

Anderstig, C. & Berglund, S. & Eliasson, J. & Andersson, M. & Pyddoke, R. (2012). Congestion charges and labour market imperfections: “Wider economic benefits” or “losses”?. Centre for Transport Studies. CTS Working Paper 2012:4.

Daunfeldt S, Rudholm N ja Rämme U, (2009). Congestion charges and retail revenues: Results from the Stockholm road pricing trial, Transportation Research Part A 43 (2009) 306-209

D’Arcangelo F., M., & Percoco M (2015) “Housing Rent and Road Pricing in Milan: Evidence from a Geographical Discontinuity Approach,” Transport Policy 44 (2015): 114

HSL (3/2015). Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma.

HSL (2016). Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallinen selvitys.

Duranton, G., & Turner, M. A. (2011). ”The Fundamental Law of Road Congestion: Evidence from US Cities.” American Economic Review, 101 (6): 2616-52.

ITF/OECD (2010) Implementing congestion charges, Round table discussions 147.

Laakso, S. & Loikkanen, H. A. (2014): Yhdyskuntarakenne ja kasautumisen hyödyt – kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä kaupunkeja tiivistämällä. Talous & Yhteiskunta 3/2014.

LVM 30/2009. Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys.

LVM 5/2011. Helsingin seudun ruuhkamaksu. Jatkoselvitys.

LVM (1/2018). Raskaan liikenteen aikaperustainen tienkäyttömaksu.

Quddus M, Bell M, Schmöcker J ja Fonzone A, (2007). The impact of the congestion charge on the retail business in London: An econometric analysis, Transport Policy 14 (2007) 433-444.

Ridder, Z., J. (2016) ”The efficacy of congestion pricing”. Honors Theses.

Tang, C. K. (2017) The Cost of Traffic: Evidence from the London Congestion Charge, London School of Economics

TfL. 2003a. Congestion Charging: Six months on.

Vuori, P. & Kaasila, M. (2018) HELSINGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTE 2018–2050 Ennuste alueittain 2018–2030, Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot.