Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet Tiedote: Miten työvoimakoulutus toimii työttömän ja järjestäjän näkökulmista? Tiedote: Miten työvoimakoulutus toimii työttömän ja järjestäjän näkökulmista? 16.4.2021 Seuraavan vuoden aikana Pellervon taloustutkimus, Palkansaajien tutkimuslaitos ja MDI Public Oy selvittävät, miten työvoimakoulutus kohdentuu ja vaikuttaa työttömien työllistymiseen, mitkä olivat vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset työvoimakoulutukseen sekä miten työvoimakoulutuksen eri järjestämistavat toimivat. Tutkimus selvittää työvoimakoulutuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta monipuolisesti useasta eri näkökulmasta. “Tutkimme miten työvoimakoulutus vaikuttaa työttömien työllistymiseen, ja miten työvoimakoulutuksen kohdentuminen ja ohjaus toimivat erilaisille ryhmille, kuten työttömille, ammatinvaihtajille tai yrittäjyydestä kiinnostuneille”, kertoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk. Eri asiakasryhmien huomioimisen lisäksi vaikuttavuuden tarkastelu eri aikajänteillä tuottaa uutta tietoa. Työvoimakoulutuksen vaikutuksia työllistymiseen selvitetään sekä lyhyellä (1–2 vuotta), keskipitkällä (3–5 vuotta) että pitkällä (yli 5 vuotta) aikajänteellä. Kouluttautuminen on investointi inhimilliseen pääomaan, jonka vaikutukset voivat tulla ilmi vasta pitkän ajan kuluttua. Muuttuiko työvoimakoulutuksen toteutus ja sisältö reformissa? Ammatillinen koulutus uudistettiin Suomessa vuonna 2018. Reformissa painotettiin osaamisperusteisuutta, yksilöllisiä opintopolkuja sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Samalla uudistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen työnjakoa ammatillisen työvoimakoulutuksen järjestämisessä. Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyi osaksi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmää. ”Meitä kiinnostaa myös se, miten ammatillisen koulutuksen reformi on vaikuttanut työvoimakoulutuksen sisältöön ja toteuttamismalleihin, ja onko työvoimakoulutukseen osallistujissa mahdollisesti tapahtunut muutosta”, kertoo hankkeen ohjausryhmän jäsen Tiina Polo opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tutkimuksesta tietoa ja tukea työllisyyden kehittämiseen Tutkimus perustuu työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaisilta, asiakkailta, työnantajilta ja oppilaitoksilta kerättyihin tietoihin. Tutkimus tukee työvoimapolitiikan kehitystyötä, jatkuvan oppimisen uudistamista sekä työllisyystavoitteita. ”Kiinnostavaa on, mitkä ovat ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikutukset työvoiman tarjontaan ja työllisyyteen eri aikajänteillä sekä kuinka hyvin koulutus vastaa työnantajien rekrytointi- ja osaamistarpeisiin. Lisäksi työvoimakoulutuksen eri järjestämistapojen ja hankintamenetelmien toimivuus on tärkeä näkökulma tutkimuksessa”, toteaa hankkeen ohjausryhmän jäsen Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hanke käynnistyi maaliskuussa, ja se päättyy maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). https://tietokayttoon.fi/-/tyovoimakoulutuksen-toimivuuden-ja-vaikutusten-arviointi Lisätietoja vanhempi ekonomisti Henna Busk, PTT 040 164 8136 henna.busk@ptt.fi johtava asiantuntija Mikko Valtakari, MDI 040 569 1568 mikko.valtakari@mdi.fi asiantuntija Minna Mayer, MDI 040 709 6898 minna.mayer@mdi.fi tutkimus Työllisyys työvoimakoulutus vnteas Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen Tiedotteet 28.2.2024 Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää. Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen
Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee Tiedotteet 14.12.2023 Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin. Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee
Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan Tiedotteet 13.9.2023 MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida. Lue lisää Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan
