Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet Tiedote: Kaupunkipolitiikan uusi aika on kaivattu perusteos kaupunkien kehittämisestä Tiedote: Kaupunkipolitiikan uusi aika on kaivattu perusteos kaupunkien kehittämisestä 23.10.2019 Uutuuskirja piirtää Suomen kaupungistumisen kehityskaaren, täsmentää kaupunkipolitiikan käsitteet, kuvaa valtiollisen kaupunkipolitiikan vaiheita ja esittelee 20-luvun kaupunkipolitiikan sisällölliset haasteet. Kaupunkipolitiikan uusi aika on Suomesta puuttunut kaupunkipolitiikan perusteos, joka tuo yhteen liudan uutta sukupolvea edustavia asiantuntijoita ja tarjoaa pohdittavaa 2020‑luvun aluekehittäjille. Teoksen ovat toimittaneet kaupunkikysymysten saralla uraa tehneet Eero Holstila ja Timo Hämäläinen. ”Vaikka kaupungistuminen tunnistetaan megatrendiksi, on kaupunkipoliittinen keskustelu jäänyt Suomessa hapuilevaksi. Nyt ilmestyvä alan perusteos tarjoaa debatille uusia sytykkeitä”, toteaa Eero Holstila. Kirja pohjustaa aihetta etsimällä vastausta klassiseen kysymykseen, mikä tai mitä on kaupunki ja millaisia muotoja urbanisaatio on saamassa. Kaupunkipolitiikan tekijöiden ja roolien muutos käydään läpi Kustaa Vaasan päivistä 1990-luvun kautta nykypäivään. Samalla kuvataan Suomen kaupungistumisen vaiheet ja esitellään ilmiön ajankohtainen tulevaisuuskuva perustuen väestöennusteisiin sekä kaupunkiverkkotutkimuksen päivitettyihin tietoihin. Teoksen keskiössä on katsaus kaupunkipolitiikan sisältöihin. Kaupunkien elinvoiman edistämisen haasteet ja mahdollisuudet käydään läpi kaupunkipolitiikan perinteisten tulokulmien pohjalta: kaupungit talouskasvun vetureina, väestönkasvuun vastaava asuntopolitiikka, maankäytön ja liikenteen ratkaisut, sekä syrjäytymisen ja segregaation ehkäisy. Samalla tuodaan keskusteluun kansalaisyhteiskunnan rooli. “Kaupunkipoliittisten ratkaisujen tekijät ja niiden väliset roolit ovat muuttuneet ajan mittaan. Kirja lisää jatkumoon uuden luvun kuvaamalla, kuinka kansalaisyhteiskunta on hiljalleen noussut kaupunkien elinvoimaa kehittäväksi toimijaksi”, valaisee Timo Hämäläinen. Kirjan loppuun hahmotellaan 2020-luvun kaupunkipolitiikan olemusta ilmastonmuutoksen torjunnan ja muiden yhä monimutkaisemmiksi muuttuvien haasteiden äärellä. Ensi vuosikymmenen käsitteeksi sovitellaan urbanisaatiopolitiikkaa, joka perustuu laajaan kansalaisten osallistumiseen ja ratkaisujen etsimiseen kokeilujen ja yhteiskehittelyjen kautta. Sekä kaupunkien kehittämiskysymyksistä kiinnostuneet että kaupunkipolitiikan parissa työskentelevät löytävät Kaupunkipolitiikan uusi aika -teoksesta uusia ajatuksia herättäviä näkökulmia aikana, jolloin kaupunkien yhteiskunnallinen merkitys on suurempi kuin koskaan. Eero Holstila ja Timo Hämäläinen Kaupunkipolitiikan uusi aika ISBN 978-952-267-315-2 Rakennustieto Oy, Helsinki Toimittajat Valtiotieteen maisteri Eero Holstila on tehnyt puolen vuosisadan uran kaupunkikehittämisen parissa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtajana ja elinkeinojohtajana. Kansallisen kaupunkipolitiikan muotoilussa hän on ollut mukana 1990-luvun puolivälistä saakka ja toiminut vuodesta 2014 lähtien MDI:ssä kaupunkipolitiikan neuvonantajana. eero.holstila@mdi.fi, p. 050 567 2087 Maisterin tutkinnot suunnittelumaantieteen ja eurooppalaisten kaupunkikulttuurien aloilta opiskellut Timo Hämäläinen vaikuttaa kaupunkikehittämisen parissa monella rintamalla. Hän kirjoittaa urbanismista mm. kansainvälisesti noteeratuissa blogissaan, on ollut luomassa Helsingin varjoyleiskaavaa, osallistuu kansainvälisten kaupunkikehittäjäverkostojen toimintaan ja on työskennellyt sekä digitaalisen kansalaisosallistamisen että kiinteistökehittämisen parissa. MDI:ssä hän on työskennellyt vuodesta 2014 alkaen kaupunkipolitiikan neuvonantajan roolissa. timo.hamalainen@mdi.fi, p. 040 510 0313 Kustantajan yhteystiedot Jukka Lyytinen, Rakennustiedon kustannusjohtaja, puh. 0207 476 355, jukka.lyytinen@rakennustieto.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan Tiedotteet 13.9.2023 MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida. Lue lisää Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan
Arviointi: Valtakunnallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (TYÖ2030). Missä onnistuttiin, ja mitä pitää vielä kehittää? Tiedotteet 17.5.2023 Juho Nyman Mikko Valtakari Pauliina Seppälä Sosiaali- ja terveysministeriö on toteuttanut TYÖ2030-ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelma oli osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastasi Työterveyslaitos. Lue lisää Arviointi: Valtakunnallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (TYÖ2030). Missä onnistuttiin, ja mitä pitää vielä kehittää?
Arviointitutkimus: Hallituksen 50 miljoonan satsaus nopeaan jatkuvaan oppimiseen on oikealla tiellä Tiedotteet 15.3.2023 Mikko Valtakari Koulutukset ovat olleet pääosin tavoitellun kaltaisia ja onnistuneet edistämään työllistymistä. Seurantajärjestelmässä havaittiin merkittäviä puutteita, jotka kuitenkin on jo huomioitu. Lue lisää Arviointitutkimus: Hallituksen 50 miljoonan satsaus nopeaan jatkuvaan oppimiseen on oikealla tiellä