Tilannekuvatyökalulla tukea maakuntien kehittämiseen – selvitys tiedolla johtamisesta aluekehittämisessä

TIEDOTE, julkaisuvapaa 29.1. klo 9.00

Aluekehityksen tilannekuvatyökalun avulla tuetaan maakuntien ja koko maan alueellista kehittämistä, päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa. Tietojohtamisen vahvistaminen ja tilannekuvan laaja-alainen analyysi ovat edellytyksenä sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden totuttamiselle ja maakuntien tulevista tehtävistä suoriutumiselle.

Tänään 29. tammikuuta julkistettu selvitys kokoaa tietojohtamisen nykykäytäntöjä aluekehittämisessä ja tarjoaa ehdotuksen mittaristoksi ja prosessiksi valtion ja tulevien maakuntien yhteisen aluekehityksen tilannekuvan muodostamiselle.

Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueille (KAKITA) –hanke rakensi aluekehityksen tietoperustan viitekehyksen, jossa yhdistettiin valtion ja alueiden tietotuotannon toimivimmat mallit ja käytännöt. Viitekehyksen avulla muodostettava tilannekuva rakentuu yhteiselle aluekehityksen tilastotietopohjalle, jota täydentää kokemuksellinen seuranta- ja ennakointitieto. Tilannekuva valottaa keskeisiä aluekehityksen teemoja, kuten väestö- ja aluetalousdynamiikkaa ja mahdollistaa myös eri hallinnonalojen toimien alueellisten yhteisvaikutusten tarkastelun. Tilannekuvan avulla lisätään ymmärrystä aluekehittämisen kannalta keskeisistä kysymyksistä ja nostetaan näitä keskusteluagendalle politiikkatoimissa.

Selvityksen perusteella useat maakunnat ovat rakentaneet ja hioneet jo pitkään malleja tilannekuvan muodostamiseksi eri toimijoiden yhteistyönä. Toimivia tietokäytäntöjä olisi selvityksen mukaan edelleen vahvistettava ja koottava yhteen, jotta ne palvelevat entistä paremmin aluekehityksen valtakunnallista tilannekuvaa.

Tietotuotanto ja tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa elää digitalisaation ja jatkuvasti lisääntyvän tiedon tuottamisen aikana myös isoa murrosta. Tilannekuvan kokoamisessa on päästävä nykyisin aikaa vievästä pirstaleisesta tiedon keräämistä vahvemmin tiedon yhteiseen tulkintaan. Tällä hetkellä ajasta kuluu tiedon keräämiseen 80 % ja tulkintaan 20 %. Digitaaliselle alustalle rakentuvan tilannekuvatyökalun avulla suhdeluku tulisi kääntää ympäri ja painopiste tulkintaan.

Tietojohtamisen osaamista ja resursseja on vahvistettava valtiohallinnossa ja maakunnissa. Tiedon kokoamiseen, jalostamiseen ja visualisointiin tarvitaan myös uusia välineitä ja yhteishankintoja.

Lisäksi selvitys ehdottaa tilannekuvatyön organisointia maakunnallisiin tilannekuvatiimeihin ja valtakunnallisesti aluekehityksen tilannekuvatyöryhmään. Valtioneuvostotason eri ministeriöissä tehtävä tietotuotanto on lisäksi tärkeä kytkeä yhteen. Tilannekuvaprosessi vaatii systemaattista hiontaa tiedon tarvitsijoiden ja tuottajien yhteistyönä.

Loppuraportti:

Tiedolla johtaminen aluekehittämisessä – ehdotus aluekehityksen tilannekuvaviitekehykseksi ja -mittaristoksi

Policy brief-julkaisu:

Tarkemmalla tilannekuvalla vaikuttavampaa alueiden kehittämistä

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtama konsortio, jossa olivat mukana 4Front Oy, Perlacon Oy ja Pellervon taloustutkimus.