Tero Vuorinen: Miksi maisteri on mykkä?

Liike-elämässä menestymisen ratkaisee harvoin pelkkä tieto. Ratkaisevaa on asioiden esittäminen. Olisiko vielä jotain kysyttävää? Tuskin koskaan. Kehitysideoita? Paljonkin, mutta vain kirjallisena. Herättikö ajatuksia? Kyllä, voit lukea ne nimettöminä kommentteina Suomi24-palstalta.

Suomalainen ei osaa puhua. Koditon jenkki kertoo hurrikaanin jäljiltä suorassa tv-lähetyksessä sujuvasti, mitä on tapahtunut ja miltä se tuntuu. Suomalaisista oppineimmatkaan esiintyjät, kuten vaikka ministerit, eivät saa kakistettua suustansa ulos tiukassa paikassa juuri mitään järkevää. Yksi puhuu niin totta kuin osaa, toinen hokee ulkoa opeteltua mantraa ja loput eivät kommentoi.

Selitys ei voi olla vain kotimaiset geenit. Poliitikot säilykööt mykkinä, mutta kansakunnan edun nimissä edes kauppatieteiden maisterit olisi saatava puhumaan.

Tyypillinen ei-niin-ahkerasti viittaava peruskoululainen esiintyy 9 vuoden aikana suullisesti noin 37 minuuttia. Pakolliset esitelmät tuovat mukavasti väriä poskiin ja hikeä otsalle. Merkittävin korkeakouluopintojeni esiintyminen oli esitelmä aiheesta Min hemkommun. Arvasit oikein; yleisö osoitti seisten suosiotaan ja nautin suunnattomasti joka hetkestä. Selvisin ilman traumoja, mutta kaikki eivät toivu näistä täysin älyvapaista julkisista nöyryytyksistä koskaan.

Koulutukseemme kuuluu olennaisena osana viralliset, puhujasta virheitä etsivät ei-älylliset esiintymiset. Koulutukseemme ei kuulu spontaania ja päivittäistä älyllistä puhetta.

Harvardin ja monen muun kauppakorkeakoulun koulutus perustuu case-opetukseen. Harvardissa maisteriopiskelijat lukevat tosielämän tapahtumista noin 10 casea per kurssi ja kokoontuvat aina 100 hengen U:n muotoisiin saleihin 90 minuutin sessioihin niitä purkamaan.

Luennoitsija kyselee casesta, jakaa puheenvuoroja ja rakentaa vastausten perusteella kokonaiskuvaa taululle. Oppilaille ropisee hyvin argumentoiduista vastauksista kurssiarvosanan määrittäviä pisteitä. Puhumattomuus arvioidaan kuten tyhjä tenttipaperi. Case-purkuja saattaa olla useita päivässä, ja lisäksi opiskelijat kokoontuvat pienryhmissä ennen purkutilaisuuksia keskustelemaan tehtävien ratkaisuista. Kukaan ei voi valmistua maisteriksi avaamatta suutaan.

Harvardin maisteri on työnantajien silmissä se kaikkein halutuin, koska Harvard kouluttaa esiintymistaitoisia johtajia. Olisiko meilläkin tulevaisuudessa käyttöä kauppatieteiden maistereille, jotka kommunikoivat puhumalla?

Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 10.6.2013