Etusivu Ajankohtaista Blogi Tero Vuorinen: Menesty keskittymällä tylsyyteen Tero Vuorinen: Menesty keskittymällä tylsyyteen 18.2.2013 Mitä useammat näkevät saman houkuttelevan bisneksen, sitä kovempi kilpailu syntyy. Mitä tylsempään bisnekseen ryhdyt, sitä paremmin saat touhuta rauhassa. Voitto houkuttelee kilpailijat apajille. Tietyt alat vetävät puoleensa yrittäjiä, vaikka niiden kannattavuus on huono. Tällaisia ovat trendien ja tosi-tv:n mukaan vaihtuvat muotialat, kuten sisustussuunnittelu tai ravintoterapia. Päätös alan yrittäjäksi ryhtymiseen ei perustu voitto-odotuksiin. Kannattamattomia kestosuosikkejakin löytyy. NHL-komennukselta palaava kiekkoilija on tilanteessa, jossa rahaa ja voimaa on, osaamista ei. Hän lähtee yleensä mukaan ravintolatoimintaan, kuntosalibisnekseen tai lentoliikenteeseen. Juuri sinne missä rahaa on vaikeinta tehdä. Seurauksena on rumia konkursseja tai yrittäjän kassan kestäessä tappion tekemisen suomenennätyksiä. Ehkä tunnetkin jo ohjeen; taksikuskin jutellessa pörssiosakkeista on aika poistua markkinoilta. Tässä uusi; älä peesaa lätkäsankaria – päädyt surkeaan bisnekseen. Keskity siis muoti-ilmiöiden ja kestomagneettien sijaan bisnekseen, joka ei kiinnosta muita. Mikä olisi tällainen ala? Joku, jossa ei ole glamouria, ei näyttäviä tuotteita eikä huikeita visioita kasvusta. Sanotaan vaikka saippuan ja apulannan valmistaminen, onko tarpeeksi tylsää eli kannattavaa? On, kemianteollisuus on viimeaikoina ollut Suomen toimialoista kovimmassa vedossa ja vastannut yksin siitä että Suomen vienti ei ole täysin romahtanut. Tai miten olisi ala, jossa markkinat ja tuotteet ovat lähes muuttumattomia ja mahdollisimman tylsiä. Ei siis autot, kännykät tai vaatteet, vaan mieluummin postilaatikkojen tai potkukelkkojen valmistus? Metallisia postilaatikoita valmistava Bobicompany on kasvanut nopeasti miljoonien liiketoiminnaksi tekemällä sitä mitä muut tuskin ovat harkinneet. E.S. Lahtinen on valmistanut vuodesta 1933 lähtien jo toista miljoonaa lähes muuttumattomana pysynyttä potkukelkkaa. Suomen vahvimmaksi yritykseksi valittu Serres on keskittynyt sairaaloiden kertakäyttöastioihin eli leikkaussalien laitteistojen arvosta muiden ylenkatsomaan viimeiseen promilleen. Warren Buffett, yksi maailman menestyneimmistä sijoittajista, toimii tylsästi ja vastoin muoteja. Hänen tuorein ostoksensa on kemianteollisuutta (Lubrizol) ja ennestään hän omistaa isot siivut maailman johtavasta saippuatehtailijasta (Johnson & Johnson) ja suurimmasta mattovalmistajasta (Shaw Industries). Tässä varma tulevaisuuden menestysala – hautaustoimistot. Suurten ikäluokkien kuoppaaminen on miljardibisnes. Uusi Nokia. Ala ei ole keskittynyt ja tilaa on uusille tulijoille, ketjuille ja kansainvälistymiselle. Eikä tarvitse pelätä kiekkoilijoiden invaasiota tai tosi-tv -hypeä. Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 4.2.2013. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa
Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua Blogi 3.10.2025 Laura Koivisto-Khazaal Kun Suomessa puhutaan Kanadan maahanmuuttomallista, annetaan usein kuva, että maa pisteyttäisi kaikki maahanmuuttajat. Näin ei kuitenkaan ole. Kanadan mallista voidaan ottaa silti oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa nykyistä helpommin työperusteisille maahanmuuttajille. Tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lue lisää Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua
Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi Blogi 9.9.2025 Suomen maahanmuuttopolitiikan historia on lyhyt. Työperusteista maahanmuuttoa on edistetty aktiivisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suomalaisuus on muuttunut ja tulee yhä muuttumaan moninaisemmaksi. Moninaisen suomalaisuuden ymmärtäminen edellyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Lue lisää Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi