Blogi: Silmäiltävää sisältöä

Työssäni julkaisujen taittajana riemastun tekstisisällön helppolukuisuuden huomioivista kirjoittajista. Mielestäni luetuksi tullut teksti on paras teksti. Vaikealukuiselta näyttävä teksti jää lukematta ja sanoma sanomatta. Turhan pitkä ja monimutkainen teksti nostaa lukemisen kynnystä. Helppolukuiselta vaikuttava teksti kannustaa lukemaan. Minusta helppolukuisuuteen voi vaikuttaa 1) sisältötasolla ja 2) muotoseikoilla, ja parhaimmillaan ne vaikuttavat toisiinsa:

1) kirjoita ja anna luettavaksi tekstiä, jonka voi helposti lukea ja ymmärtää

2) anna tekstille ja sen osille oikea koko ja tila

Lopullinen julkaisumuoto kuten julkaisun koko ja sivujen määrä ohjaavat myös sisältöä ja vaikuttavat suoraan kirjoittamiseenkin. Napakka avaus asiasta pakottaa tiivistämään tarpeettomuuksista. Avataanko huomiot yhdellä vai 16 sivulla? Kutsutaanko pohdintaan postikortilla vai lukuisilla liitteillä? Tämäkin yhden sivun mittainen blogikirjoitus olisi ikävän näköinen yhtenä pötkönä ilman rakennetta ja kappalejakoja – yök! Edes pieni rakenteellisuus luo mielikuvan, että viesti on jollain tavalla mietitty ja paloiteltu osiin, joiden avulla lukeminen etenee. Kirjoittaja ja taittaja jakavat vastuun tekstin luettavaksi tekemisessä.

Olen antanut itseni ymmärtää ajatuksen jalostuvan tekstieditorista taitto-ohjelmaan ja viimeiseen PDF-vientiin asti. Tekstiin palataan ja sitä uudelleenmuotoillaan. Vältetään vieraiden sanojen, erityisalasanaston ja tarpeettomien sanojen käyttöä. Karsitaan väärinymmärryksen mahdollisuudet. Tekstieditorissa syntynyt teksti kasvaa taitossa, kun tekstin painoarvot selkiytyvät ja ajatukset saavat lihaa luiden ympärille. Lopullinen julkaisu on ajattelijan kättä pidempää.

Tekstissä on sanoma. Autetaan lukijaa näkemään ja pidetään helppolukuisuudesta huolta.

Kysy lisää

Blogi: Isyys ei ole itsestäänselvyys

Ketkä miehistä haluavat isiksi ja ketkä saavuttavat isyyden? Ketkä miehistä jäävät lapsettomiksi omasta tahdostaan ja ketkä tahtomattaan? Nämä ovat paitsi inhimillisiä, myös syvästi yhteiskunnallisia kysymyksiä. Isyyden muutokset kertovat meille jotain oleellista niistä edellytyksistä, joita yhteiskuntana isyydelle annamme. Yksilöllisen kysymyksen sijaan kyse on suurelta osin rakenteellisista ja kulttuurisista ilmiöistä, joilla on myös alueellinen ulottuvuutensa.

Lue lisää Blogi: Isyys ei ole itsestäänselvyys