Etusivu Ajankohtaista Uutiset Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan 5.5.2023 Liikenneyhteyksillä ja –käytävillä sekä saavutettavuudella on vahva yhteys alue- ja väestönkehitykseen. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut stimuloivat monin eri tavoin joko myönteisesti tai kielteisesti alue- ja väestönkehitykseen. Ratalinjauksilla on kauaskantoisia suoria ja epäsuoria alueellisia vaikutuksia Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kehitykseen. MDI:n tekemän selvityksen perusteella voidaan tehdä neljä kiteytettyä nostoa nykyiseen päärataan ja uuteen ”metsärataan” liittyvien vaihtoehtojen perusteella. Ensiksi, uuden ns. metsäratalinjauksen laajat aluetaloudelliset vaikutukset hyödyttäisivät eniten radan napoja eli Helsingin ja Tampereen ydinkaupunkiseutuja. Uusi ratalinjaus haavoittaisi erityisesti niitä Tampereen ja Helsingin väliin jääviä alueita, joissa suurnopeusjunat eivät pysähtyisi. Nopeat junayhteydet voivat kiinnittää suuria keskuksia ja työmarkkina-alueita tiiviimmin toisiinsa. Kolikon toisella puolella on se, että nopea junayhteys merkitsisi vähemmän pysähdyksiä ja välillisesti myös heikkeneviä muita yhteyksiä napojen välisellä alueella, jolloin nämä alueet jäisivät vaille nopeiden yhteyksien tuomaa ja muualle ohjaamaa kasvupotentiaalia. Toiseksi, uuteen ratalinjaukseen perustuva rata olisi niin alue- ja liikennepoliittisesti kuin alueellisen tasa-arvon näkökulmasta monin tavoin kestämätön ratkaisu erityisesti Kanta-Hämeen kannalta. Ratkaisu voisi johtaa ajan kanssa useisiin kielteisiin heijastusvaikutuksiin erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kannalta. Nykyiseen päärataan perustuva ratalinjaus jakaisi lähtökohtaisesti aluetaloudelliset vaikutukset tasaisemmin koko nykyisen pääradan varrelle ja sen vaikutusalueelle eikä pelkästään napa-alueille. Kolmanneksi, asukkaiden asumiseen ja paikkaan sekä yritysten sijaintiin liittyvissä valinnoissa alueeseen liitetyillä mieli- ja mainekuvilla on suuri merkitys. Asiantuntijahaastateltavien vastauksissa nousi vahvasti esiin, että uusi ratalinjaus olisi riski Kanta-Hämeen mainekuvan heikkenemisenä ”vain yhtenä läpikulkupaikkana muiden joukossa” paikkaan liittyvissä valinnoissa. Uusi ratalinjaus vaikuttaisi haastateltavien mukaan negatiivisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen asunto- ja kiinteistömarkkinoihin. Neljänneksi, molemmilla linjausvaihtoehdoilla olisi positiivinen vaikutus laajemman Etelä-Suomen työssäkäyntialueen muodostumiseen ja kasvavien työmarkkina-alueiden kiinnittymiseen toisiinsa ajan kuluessa. Helsingin ja Tampereen välisellä vyöhykealueella on jo nykyisin merkittävät työssäkäynti-, asiointi- ja muuttovirrat. Kanta-Häme on virtojen ennakoitavuuden ja jatkuvuuden kannalta haavoittuvammassa asemassa kuin radan napa-alueet. Varsinkin tulomuuttovirtojen ehtyminen ja sujuvan pendelöinnin vaikeutuminen suhteessa pääkaupunkiseutuun olisi erittäin kriittinen tekijä Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien tulevan kehityksen kannalta. Selvitys ’Ratalinjausvaihtoehtojen alueellisista vaikutuksista Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun elinvoimaan ja väestönkehitykseen’ perustuu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemään asiantuntijatyöhön. Selvitys perustuu aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen, tilasto- ja kartografiseen analyysiin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Suomi-rata Oy on teettänyt runsaasti selvityksiä ja arviointeja, mutta niissä ei ole kiinnitetty kuin välillisesti huomiota alueellisiin tai väestöllisiin vaikutuksiin erityisesti Helsingin ja Tampereen väliin jäävien alueiden osalta. ”Selvitys vahvistaa osaltaan edelleen sitä, että kokonaistarkastelussa raideyhteyksien kehittäminen pääratakäytävällä on kestävin ratkaisu. Useat aiemmat selvitykset ja huomiot ovat todistaneet samaa, ja nyt asiaa on tarkasteltu myös väestön ja aluekehityksen näkökulmista”, toteaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ”Riihimäen kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi kestävän kasvun aikaansaaminen. Riihimäen asemanseudulle on suunnitteella useita merkittäviä investointeja ja kuten selvitystyö osoittaa, luo pääratakäytävän kehittäminen parhaat mahdollisuudet Riihimäen seudun tulevaisuudelle niin kestävän kasvun kuin investointien edistämisen näkökulmasta,” lisää Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho. Selvityksen tilasto- ja kartografisessa osiossa on yksityiskohtaisemmin eritelty ratalinjausvaihtoehtojen nykyisiä ja ennakoitavissa olevia elinvoima- ja väestövaikutuksia erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kannalta. Ratalinjausvaihtoehtojen perustelumuistio FinalDownload Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, puh. 045 657 7890 Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, Hämeenlinnan kaupunki, puh. 040 486 6550 Kaupunginjohtaja Jouni Eho, Riihimäen kaupunki, puh. 044 767 6674 Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Asemanseudut ovat orgaanisia ja paikallislähtöisiä kokonaisuuksia Uutiset 30.11.2023 MDI:n ja FCG:n asiantuntijat ovat syksyn aikana selvittäneet asemanseutujen kehittämisen malleja, EU-rahoituksen mahdollisuuksia sekä sitä, miten erilaisten asemanseutujen kehittämistyötä voitaisiin hankkeistaa. Lue lisää Asemanseudut ovat orgaanisia ja paikallislähtöisiä kokonaisuuksia
Taiteen edistämiskeskuksen palvelupilotit tukevat taiteen tekijöitä ja vastaanottajia Uutiset 11.10.2023 MDI toteutti tänä vuonna Taiteen edistämiskeskuksen palvelupilottien arvioinnin. Arvioinnin toteutuksesta vastanneet MDI:n asiantuntijat Kirsi Siltanen ja Samuli Manu kertovat nyt, mistä palvelupiloteissa on kyse ja mitä niillä tavoitellaan. Lue lisää Taiteen edistämiskeskuksen palvelupilotit tukevat taiteen tekijöitä ja vastaanottajia
Enemmän yksilöllisyyttä ja parempaa perusoikeuksien toteuttamista kehitysvammaisten ihmisten asumiseen Uutiset 11.10.2023 MDI laati yhdessä Markku Niemelän kanssa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen kehitysvammaisten ihmisten asumis- ja laitostilanteesta vuoden 2023 alussa ja tulevina vuosina. Lue lisää Enemmän yksilöllisyyttä ja parempaa perusoikeuksien toteuttamista kehitysvammaisten ihmisten asumiseen