Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Liikenneyhteyksillä ja –käytävillä sekä saavutettavuudella on vahva yhteys alue- ja väestönkehitykseen. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut stimuloivat monin eri tavoin joko myönteisesti tai kielteisesti alue- ja väestönkehitykseen. Ratalinjauksilla on kauaskantoisia suoria ja epäsuoria alueellisia vaikutuksia Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kehitykseen. MDI:n tekemän selvityksen perusteella voidaan tehdä neljä kiteytettyä nostoa nykyiseen päärataan ja uuteen ”metsärataan” liittyvien vaihtoehtojen perusteella.

Ensiksi, uuden ns. metsäratalinjauksen laajat aluetaloudelliset vaikutukset hyödyttäisivät eniten radan napoja eli Helsingin ja Tampereen ydinkaupunkiseutuja. Uusi ratalinjaus haavoittaisi erityisesti niitä Tampereen ja Helsingin väliin jääviä alueita, joissa suurnopeusjunat eivät pysähtyisi. Nopeat junayhteydet voivat kiinnittää suuria keskuksia ja työmarkkina-alueita tiiviimmin toisiinsa. Kolikon toisella puolella on se, että nopea junayhteys merkitsisi vähemmän pysähdyksiä ja välillisesti myös heikkeneviä muita yhteyksiä napojen välisellä alueella, jolloin nämä alueet jäisivät vaille nopeiden yhteyksien tuomaa ja muualle ohjaamaa kasvupotentiaalia.

Toiseksi, uuteen ratalinjaukseen perustuva rata olisi niin alue- ja liikennepoliittisesti kuin alueellisen tasa-arvon näkökulmasta monin tavoin kestämätön ratkaisu erityisesti Kanta-Hämeen kannalta. Ratkaisu voisi johtaa ajan kanssa useisiin kielteisiin heijastusvaikutuksiin erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kannalta. Nykyiseen päärataan perustuva ratalinjaus jakaisi lähtökohtaisesti aluetaloudelliset vaikutukset tasaisemmin koko nykyisen pääradan varrelle ja sen vaikutusalueelle eikä pelkästään napa-alueille. 

Kolmanneksi, asukkaiden asumiseen ja paikkaan sekä yritysten sijaintiin liittyvissä valinnoissa alueeseen liitetyillä mieli- ja mainekuvilla on suuri merkitys. Asiantuntijahaastateltavien vastauksissa nousi vahvasti esiin, että uusi ratalinjaus olisi riski Kanta-Hämeen mainekuvan heikkenemisenä ”vain yhtenä läpikulkupaikkana muiden joukossa” paikkaan liittyvissä valinnoissa. Uusi ratalinjaus vaikuttaisi haastateltavien mukaan negatiivisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen asunto- ja kiinteistömarkkinoihin.

Neljänneksi, molemmilla linjausvaihtoehdoilla olisi positiivinen vaikutus laajemman Etelä-Suomen työssäkäyntialueen muodostumiseen ja kasvavien työmarkkina-alueiden kiinnittymiseen toisiinsa ajan kuluessa. Helsingin ja Tampereen välisellä vyöhykealueella on jo nykyisin merkittävät työssäkäynti-, asiointi- ja muuttovirrat. Kanta-Häme on virtojen ennakoitavuuden ja jatkuvuuden kannalta haavoittuvammassa asemassa kuin radan napa-alueet. Varsinkin tulomuuttovirtojen ehtyminen ja sujuvan pendelöinnin vaikeutuminen suhteessa pääkaupunkiseutuun olisi erittäin kriittinen tekijä Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien tulevan kehityksen kannalta.

Selvitys ’Ratalinjausvaihtoehtojen alueellisista vaikutuksista Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun elinvoimaan ja väestönkehitykseen’ perustuu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemään asiantuntijatyöhön. Selvitys perustuu aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen, tilasto- ja kartografiseen analyysiin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Suomi-rata Oy on teettänyt runsaasti selvityksiä ja arviointeja, mutta niissä ei ole kiinnitetty kuin välillisesti huomiota alueellisiin tai väestöllisiin vaikutuksiin erityisesti Helsingin ja Tampereen väliin jäävien alueiden osalta.

”Selvitys vahvistaa osaltaan edelleen sitä, että kokonaistarkastelussa raideyhteyksien kehittäminen pääratakäytävällä on kestävin ratkaisu. Useat aiemmat selvitykset ja huomiot ovat todistaneet samaa, ja nyt asiaa on tarkasteltu myös väestön ja aluekehityksen näkökulmista”, toteaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen

”Riihimäen kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi kestävän kasvun aikaansaaminen. Riihimäen asemanseudulle on suunnitteella useita merkittäviä investointeja ja kuten selvitystyö osoittaa, luo pääratakäytävän kehittäminen parhaat mahdollisuudet Riihimäen seudun tulevaisuudelle niin kestävän kasvun kuin investointien edistämisen näkökulmasta,” lisää Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho. 

Selvityksen tilasto- ja kartografisessa osiossa on yksityiskohtaisemmin eritelty ratalinjausvaihtoehtojen nykyisiä ja ennakoitavissa olevia elinvoima- ja väestövaikutuksia erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kannalta.

Lisätietoja:

Valtiotieteen tohtori Timo Aro, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, puh. 045 657 7890

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, Hämeenlinnan kaupunki, puh. 040 486 6550

Kaupunginjohtaja Jouni Eho, Riihimäen kaupunki, puh. 044 767 6674

Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

MDI toteutti marras-joulukuussa 2023 jo yhdeksättä kertaa valtakunnallisen kuntakyselynsä, tällä kertaa lisänimellä Kuinka kuntasi sykkii? Kyselyllä kerätään Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntien ajankohtaiseen tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin liittyen.

Lue lisää Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

Kaukajärven ja Annalan kaupunginosavisio syntyi yhdessä kehittäen  

MDI ja Uusi Kaupunki -kollektiivi toteuttivat Tampereen Kaukajärven ja Annalan kaupunginosaohjelmaa palvelevan visiotyön, jossa kirkastettiin alueen vahvuudet, ominaispiirteet ja kehittämistarpeet. Kaupunginosavisio ”Elämää kuin pikkukaupungissa” luo näkymää Kaukajärven ja Annalan toivotusta kehityssuunnasta sekä tulevista konkreettisista toimenpiteistä.

Lue lisää Kaukajärven ja Annalan kaupunginosavisio syntyi yhdessä kehittäen