Raportti: Matkailualalle vuosina 2014–2020 kohdennettu julkinen rahoitus painottui Lappiin ja Uudellemaalle

Matkailun julkinen kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 oli yhteensä noin 694 miljoonaa euroa. Rahoituksesta matkailun hanketoiminnan osuus oli noin 368 miljoonaa euroa ja raportissa viitatun perusrahoituksen (ts. Visit Finlandille ja Metsähallitukselle kohdentuneen rahoituksen) osuus noin 326 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoituksen lisäksi vuonna 2020 matkailualalle myönnettiin koronarahoitusta yli 263 miljoonaa euroa.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jonka toteutti MDI Public Oy. Selvitys kokoaa ajankohtaisen tiedon Suomessa matkailuun ohjatun julkisen tuen määrästä, alueellisesta ja sisällöllisestä kohdentumisesta sekä matkailun kehittämishankkeiden toteumasta vuosina 2014–2020. Lisäksi selvityksessä luotiin katsaus vuonna 2020 matkailualalle kohdennetuista koronatuista.

Työtä varten selvitettiin ja analysointiin laaja määrä rahoitus- ja hanketietoaineistoja, toteutettiin haastatteluja ja järjestettiin selvityksen johtopäätöksiä kirkastava työpaja.

Matkailuhankkeisiin vuosina 2014–2020 kohdennettu julkinen rahoitus on lievästi supistunut aiempaan ohjelmakauteen verrattuna

Verrattuna ohjelmakauteen 2007–2013 matkailun hankerahoituksen määrä oli ohjelmakaudella 2014–2020 arviolta yli 120 miljoonaa euroa pienempi. Matkailuhankkeiden kokonaisrahoituksesta merkittävä osa, yli 90 prosenttia (noin 340 miljoonaa euroa) oli EU-osarahoitteisia hankkeita.

Rakennerahastovaroista kohdennettu hankerahoitus on kohdistunut erityisesti Lappiin. Maaseuturahastossa alueelliset erot ovat maltillisempia. Business Finlandin yritysrahoitus ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset ovat kohdentuneet merkittävästi Uudellemaalle.

Eniten matkailun hankerahoitusta on kohdistunut alalle yritystukien muodossa (erityisesti investointituet) sekä matkailun operatiivisen toiminnan kehittämiseen (mm. matkailumarkkinointi ja tuotekehitys). Kokonaisrahoituksena yritystukien osuus on kasvanut vuosina 2014–2020 verrattaessa aiemman vuosia 2007–2010 koskeneen selvityksen tuloksiin.

Matkailun kehittämishankkeiden toteuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen rinnalla yksityistä rahoitusta. Ohjelmakaudella 2014–2020 rakennerahasto-ohjelmassa yksityisen rahoituksen osuus on ollut keskimäärin 46 prosenttia. Maaseutuohjelmasta rahoitetuissa matkailuhankkeissa yksityisen rahoituksen osuus on ollut keskimäärin 50 prosenttia.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään matkailun hankerahoituksen kehittämisessä

Selvityksen tulosten perusteella rahoitusta tulisi kohdentaa jatkossa laajempiin hankekokonaisuuksiin sekä kestävän matkailun ja digitalisaation edistämiseen. Myös alueiden välistä yhteistyötä sekä hanketoiminnan pitkäjänteisyyttä ja kansainvälisyyttä olisi syytä vahvistaa. Rahoituslähteiden välistä koordinaatiota tulisi kehittää ja matkailualan toimijoiden tietoisuutta eri rahoituslähteistä olisi vahvistettava.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään Suomen valtakunnallisen matkailustrategian 2019–2028 toimeenpanossa ja toimeenpanon arvioinnissa.  Tulokset tukevat alueellisella ja kansallisella tasolla tehtäviä päätöksiä hankerahoituksen kohdentamisesta erityisesti syyskuussa 2021 käynnistyneen uuden rakennerahastokauden näkökulmasta. Lisäksi tulosten avulla voidaan tarkastella julkisen tuen määrässä ja kohdentumisessa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä näkyväksi matkailuhankkeisiin myönnettävän julkisen rahoituksen osuuksia.

Raportti: Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2014–2020

Diat: Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2014–2020

Lisätiedot:

johtava asiantuntija Sanna Kyyrä, TEM, puh. 029 504 7012

kehitysjohtaja Janne Antikainen, MDI Public Oy, puh. 040 764 1829

Otsikkoa täsmennetty 2.2.2022 klo 9.23

Elinvoimapolitiikan kokonaisarvosana on viime vuoden tasolla – tutustu kuntakyselyn ensimmäisiin tuloksiin!

Kuntien ja maakuntien elinvoimapolitiikalle annettiin tuoreimmassa kuntakyselyssä hieman korkeammat arvosanat kuin vuonna 2021. Arvio seudullisista ja ylimaakunnallisista elinvoimatoimista oli puolestaan viime vuoden tasolla. Kunnan omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi on jälleen arvioitu korkeammalle kuin alueelliset elinvoimatoimet.

Lue lisää Elinvoimapolitiikan kokonaisarvosana on viime vuoden tasolla – tutustu kuntakyselyn ensimmäisiin tuloksiin!

Kestävä vihreä siirtymä saavutetaan panostamalla TKI-kentän moninaisuuteen – AGDA-hanke jatkaa teeman parissa

AGDA on Pohjoismaisen tasa-arvorahaston (NIKK) rahoittama kehittämishanke, joka sai virallisen starttinsa viime marraskuun alussa. Hankkeessa pureudutaan diversiteetin ja inkluusion mahdollisuuksiin TKI-kentällä, etenkin vihreän siirtymän teemaan liittyen.

Lue lisää Kestävä vihreä siirtymä saavutetaan panostamalla TKI-kentän moninaisuuteen – AGDA-hanke jatkaa teeman parissa

Työtä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi yhdessä monialaisen asiakaskunnan kanssa 

MDI Public Oy siirtyy vuoden 2023 alusta FCG Consulting Groupin tytäryhtiöksi. Tämä on pieni muutos suhteessa suurempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka liittyvät lainsäädännön ja palvelurakenteiden uudistuksiin. Voi siis todeta, että vain muutos on pysyvää. Toisaalta tietyt ilmiöt eivät muutu ja organisaatioiden tavoitteena oleva kestävä kehittäminen jatkuu.

Lue lisää Työtä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi yhdessä monialaisen asiakaskunnan kanssa