Etusivu Ajankohtaista Uutiset Raportti: Matkailualalle vuosina 2014–2020 kohdennettu julkinen rahoitus painottui Lappiin ja Uudellemaalle Raportti: Matkailualalle vuosina 2014–2020 kohdennettu julkinen rahoitus painottui Lappiin ja Uudellemaalle 1.2.2022 Matkailun julkinen kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 oli yhteensä noin 694 miljoonaa euroa. Rahoituksesta matkailun hanketoiminnan osuus oli noin 368 miljoonaa euroa ja raportissa viitatun perusrahoituksen (ts. Visit Finlandille ja Metsähallitukselle kohdentuneen rahoituksen) osuus noin 326 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoituksen lisäksi vuonna 2020 matkailualalle myönnettiin koronarahoitusta yli 263 miljoonaa euroa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jonka toteutti MDI Public Oy. Selvitys kokoaa ajankohtaisen tiedon Suomessa matkailuun ohjatun julkisen tuen määrästä, alueellisesta ja sisällöllisestä kohdentumisesta sekä matkailun kehittämishankkeiden toteumasta vuosina 2014–2020. Lisäksi selvityksessä luotiin katsaus vuonna 2020 matkailualalle kohdennetuista koronatuista. Työtä varten selvitettiin ja analysointiin laaja määrä rahoitus- ja hanketietoaineistoja, toteutettiin haastatteluja ja järjestettiin selvityksen johtopäätöksiä kirkastava työpaja. Matkailuhankkeisiin vuosina 2014–2020 kohdennettu julkinen rahoitus on lievästi supistunut aiempaan ohjelmakauteen verrattuna Verrattuna ohjelmakauteen 2007–2013 matkailun hankerahoituksen määrä oli ohjelmakaudella 2014–2020 arviolta yli 120 miljoonaa euroa pienempi. Matkailuhankkeiden kokonaisrahoituksesta merkittävä osa, yli 90 prosenttia (noin 340 miljoonaa euroa) oli EU-osarahoitteisia hankkeita. Rakennerahastovaroista kohdennettu hankerahoitus on kohdistunut erityisesti Lappiin. Maaseuturahastossa alueelliset erot ovat maltillisempia. Business Finlandin yritysrahoitus ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset ovat kohdentuneet merkittävästi Uudellemaalle. Eniten matkailun hankerahoitusta on kohdistunut alalle yritystukien muodossa (erityisesti investointituet) sekä matkailun operatiivisen toiminnan kehittämiseen (mm. matkailumarkkinointi ja tuotekehitys). Kokonaisrahoituksena yritystukien osuus on kasvanut vuosina 2014–2020 verrattaessa aiemman vuosia 2007–2010 koskeneen selvityksen tuloksiin. Matkailun kehittämishankkeiden toteuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen rinnalla yksityistä rahoitusta. Ohjelmakaudella 2014–2020 rakennerahasto-ohjelmassa yksityisen rahoituksen osuus on ollut keskimäärin 46 prosenttia. Maaseutuohjelmasta rahoitetuissa matkailuhankkeissa yksityisen rahoituksen osuus on ollut keskimäärin 50 prosenttia. Selvityksen tuloksia hyödynnetään matkailun hankerahoituksen kehittämisessä Selvityksen tulosten perusteella rahoitusta tulisi kohdentaa jatkossa laajempiin hankekokonaisuuksiin sekä kestävän matkailun ja digitalisaation edistämiseen. Myös alueiden välistä yhteistyötä sekä hanketoiminnan pitkäjänteisyyttä ja kansainvälisyyttä olisi syytä vahvistaa. Rahoituslähteiden välistä koordinaatiota tulisi kehittää ja matkailualan toimijoiden tietoisuutta eri rahoituslähteistä olisi vahvistettava. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Suomen valtakunnallisen matkailustrategian 2019–2028 toimeenpanossa ja toimeenpanon arvioinnissa. Tulokset tukevat alueellisella ja kansallisella tasolla tehtäviä päätöksiä hankerahoituksen kohdentamisesta erityisesti syyskuussa 2021 käynnistyneen uuden rakennerahastokauden näkökulmasta. Lisäksi tulosten avulla voidaan tarkastella julkisen tuen määrässä ja kohdentumisessa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä näkyväksi matkailuhankkeisiin myönnettävän julkisen rahoituksen osuuksia. Raportti: Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2014–2020 Diat: Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2014–2020 Lisätiedot: johtava asiantuntija Sanna Kyyrä, TEM, puh. 029 504 7012 kehitysjohtaja Janne Antikainen, MDI Public Oy, puh. 040 764 1829 Otsikkoa täsmennetty 2.2.2022 klo 9.23 Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan Uutiset 5.5.2023 Liikenneyhteyksillä ja –käytävillä sekä saavutettavuudella on vahva yhteys alue- ja väestönkehitykseen. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut stimuloivat monin eri tavoin joko myönteisesti tai kielteisesti alue- ja väestönkehitykseen. Ratalinjauksilla on kauaskantoisia suoria ja epäsuoria alueellisia vaikutuksia Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kehitykseen. MDI:n tekemän selvityksen perusteella voidaan tehdä neljä kiteytettyä nostoa nykyiseen päärataan ja uuteen ”metsärataan” liittyvien vaihtoehtojen perusteella. Lue lisää Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan
Väestön ikääntymiskehitys edellyttää kustannusvaikuttavia toimenpiteitä asumisen kehittämisessä Uutiset 3.5.2023 Pauliina Seppälä Tutkimuksessa suositellaan, että kunnat ja hyvinvointialueet käynnistävät yhteistyön ikääntyneiden asumisen strategisessa suunnittelussa. Lue lisää Väestön ikääntymiskehitys edellyttää kustannusvaikuttavia toimenpiteitä asumisen kehittämisessä
Puurakentamisen ohjelma on edistänyt puun käyttöä suomalaisessa rakentamisessa Uutiset 24.4.2023 Sara Anttila Ympäristöministeriö julkaisi MDI:n toteuttaman arvioinnin Puurakentamisen ohjelman tähänastisista vaikutuksista ja toteutumisesta. Puurakentamisen edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Arvioinnissa MDI esittää, että valtionhallinnon tulisi jatkaa edistämistyötä ja lisätä puurakentamista tukevia kannusteita ja velvoitteita. Lue lisää Puurakentamisen ohjelma on edistänyt puun käyttöä suomalaisessa rakentamisessa
