Etusivu Ajankohtaista Uutiset Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla 17.6.2022 Naisten tietotyö Suomessa keskittyy hyvin vahvasti kaupunkialueille. Maaseudulla koulutuksen toimialan merkitys naisten tietotyössä on korostunut huomattavasti, mutta samalla koulutuksen keskittäminen vähentää työpaikkoja. Naisten tietotyön edistäminen maaseudulla vaatii maaseudun työpaikkarakenteen kehittämistä, työurien haasteisiin pureutumista sekä naiserityisten kysymysten tunnistamista, todetaan 17.6.2022 julkistettavissa UUTTU-hankkeen tuloksissa. Tutkimushankkeessa kartoitettiin uuden työn mahdollisuuksia edistäviä ja jarruttavia tekijöitä maaseudulla naisten näkökulmasta. Tietotyötä tekevien naisten osuus kaikista työllisistä maaseutualueilla on vähentynyt vuosina 2007-2018, vaikka kaupunkialueilla tietotyön merkitys on kasvanut huomattavasti samalla aikavälillä. Tietotyön sukupuolittuneisuus on sen sijaan maaseudulla hieman vähäisempää kuin kaupunkialueilla, joilla tietotyössä korostuvat miesenemmistöiset teknologian alat. Yleisesti maaseudun työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus on vahvinta naisenemmistöisillä sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuksen, majoituksen sekä ravitsemispalveluiden aloilla sekä miesenemmistöisessä alkutuotannossa, rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. UUTTU-hankkeen tulokset vahvistavat tietoa siitä, että suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin sukupuolittuneet. Toimialat jakautuvat yhä vahvasti “miesten ja naisten aloiksi”. Hankkeessa tuotettu tilastokatsaus tuotti uutta, tarkennettua tietoa sukupuolisegregaatiosta maaseutu-kaupunkijaottelulla sekä segregaation voimakkuudesta tietotyön eri toimialoilla. Rakenteet ja asenteet vaikuttavat naisten tietotyön mahdollisuuksiin maaseudulla Tietotyön tekemisen ympäristönä maaseutu ja kaupunki eivät eroa merkittävästi toisistaan, ilmeni hankkeen kyselyssä, haastatteluissa sekä työpajoissa. Sen sijaan muuhun arkeen sekä uraan ja elämään liittyvät tekijät ovat ratkaisevassa asemassa työhön ja asuinpaikkaan liittyvissä päätöksissä myös tietotyötä tekevien kohdalla. Rakenteet, infrastruktuuri ja henkilökohtaiset tekijät voivat joko jarruttaa tai edistää naisten tietotyön mahdollisuuksia maaseudulla. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet tiedetään keskeiseksi infrastruktuuriksi ja niitä myös kehitetään aktiivisesti. Vähemmälle huomiolle maaseudun tietotyön kehittämisessä ovat jääneet yksilöiden uraan, verkostoihin ja paikallisiin työmarkkinoihin liittyvät kysymykset. Näihin liittyy myös naiserityisiä piirteitä, kuten naisten korkeampi koulutustaso sekä naisten työurien katkonaisuus. Vaikka arkinen työ onnistuisi mistä vain, voivat uran ja elämänkaaren kysymykset tehdä maaseudusta haasteellisen tai riskialttiin valinnan.Kirsi Siltanen, MDI Naisten tietotyön edistäminen maaseudulla edellyttää toimia yhteiskunnan eri tasoilla ja sektoreilla Maaseudun tietotyön kehittäminen tarvitsee alueellista kytkeytymistä ja verkostojen muodostamista sekä yksilöiden että yritysten välillä. Hankkeen tulokset korostavat verkostojen merkitystä osana tietotyöläisen arkea, uraa ja elämää. Verkostojen muodostuminen edellyttää tukea valtakunnan, alueiden ja kuntien tasolla. Naisten tietotyön edistäminen maaseudulla ei onnistu vain yhden tahon toimesta tai ainoastaan yhdellä tasolla, vaan edellyttää puuttumista laajasti esimerkiksi koulutuksen ja työmarkkinoiden segregaatioon. Keskustelu naisten tietotyöstä maaseudulla tuokin esiin sen systeemisen luonteen: ilmiöt syntyvät monien asioiden yhteisvaikutuksesta. Hankkeen tulosten perusteella koulutuspolitiikalla on yhteys sekä maaseudun tietotalouden kehityksen piirteisiin että työmarkkinoiden sukupuolittumiseen. Maaseudun koulutusmahdollisuuksia täytyy parantaa ja kehittää ja tunnistaa niiden tuottamien työpaikkojen merkitys paikalliselle elinkeinorakenteelle. Segregaation purkaminen täytyy ottaa osaksi koulutuspolitiikan tavoitteita, jotta erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus työskennellä halutessaan myös maaseudulla. Tietotalous on haasteellista maaseudulle elinkeino- ja osaajarakenteen vuoksi. Naisten tietotyötä maaseudulla rajoittavat lisäksi useat rakenteelliset ja henkilökohtaiset seikat, jotka liittyvät arkeen, uraan ja elämään. Tarvitaan sekä aktiivisia toimia että avointa keskustelua siitä, kenelle maaseutua oikein kehitetään nykyisillä toimilla ja mitä pitäisi tehdä toisin.Sari Rannanpää, MDI Hanke tuo esiin elinvoimapolitiikan ja siihen liittyvien politiikkainstrumenttien sukupuolisokeuden. Ilmiö tunnistetaan nykyisellään vajavaisesti. Ihmisvaikutusten tunnistaminen ja arviointi tulisikin ottaa osaksi kunnallista päätöksentekoa. Lisäksi valtiolta, alueilta sekä kuntien elinkeinotoimijoilta tarvitaan vahvempaa otetta naisyrittäjyyden ja naisenemmistöisten toimialojen edistämiseen, tukemiseen ja kehittämiseen. MDI:n ja SeAMK:n toteuttamassa UUTTU-tutkimuksessa tehtiin kattava katsaus tietointensiivisen palvelutoiminnan nykytilasta maaseudulla dokumenttien, asiantuntijahaastattelujen sekä tilastojen (Tilastokeskuksen erillisaineisto) kautta. Keinoja naisten tietotyön edistämiseen maaseudulla kartoitettiin sähköisen kyselyn, haastattelujen, dokumenttianalyysin sekä työpajojen kautta. Tapaustutkimusalueina olivat Kainuu, Meri-Lappi ja Etelä-Pohjanmaa. Hankkeen julkistuswebinaari järjestetään etäyhteydellä pe 17.6.2022 klo 9.00-10.30 Zoomissa. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. Materiaalit MDI Policy Brief 2022, 1 Naisten tietotyö maaseudullaLataa Hankkeen sivut: www.mdi.fi/uuttu maaseutu sukupuolisegregaatio tietotyö työelämä Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Japanin kotiseutulahjoitusmallia käsittelevä väliraportti on julkaistu Uutiset 30.6.2022 Väliraporttimme vastaa harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän (ns. HAMA-työryhmän) toimintasuunnitelmaansa sisällyttämään tavoitteeseen ”Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin” mahdollisuuksien selvittämisestä vastauksena koettuun… Lue lisää Japanin kotiseutulahjoitusmallia käsittelevä väliraportti on julkaistu
Rakentava vuorovaikutus hyvinvointia tukemassa Uutiset 23.6.2022 MDI arvioi Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena -koulutus- ja kehityshanketta. Suomen Moniääniset ry:n hallinnoimaan ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittamaan hankkeeseen ovat osallistuneet kumppaneina Kokemus- ja vertaistoimijat ry Seinäjoelta ja Mielenterveyden keskusliitto. Lue lisää Rakentava vuorovaikutus hyvinvointia tukemassa
MDI selvitti Ylä-Savon Veturin ohjelmakauden 2014–2020 vaikuttavuutta – Yhdistävänä tekijänä aikaansaatujen vaikutusten monipuolisuus Uutiset 16.6.2022 MDI toteutti kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry:n toimeksiannosta vaikuttavuustutkimuksen, jossa selvitettiin ohjelmakauden 2014–2020 aikana päätöksen saaneiden hankkeiden tuloksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta ja niiden merkitystä alueen elinvoimaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin tuloksekkaaseen toteutukseen vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja sekä hankkeiden merkitystä hakijoiden oman toiminnan kannalta. Lue lisää MDI selvitti Ylä-Savon Veturin ohjelmakauden 2014–2020 vaikuttavuutta – Yhdistävänä tekijänä aikaansaatujen vaikutusten monipuolisuus