Blogi: Uskallus ottaa suunta, tiekartta käteen ja lähteä polulle

Uusi hallitusohjelma linjaa Suomen julkista politiikkaa ja asettaa tavoitteita pääosin seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kävin viime viikolla Foresight Fridayssa, ennakointiperjantaissa, jossa Ennakointiluotsin panelistit puntaroivat uuden hallitusohjelman ja ennakoinnin välistä suhdetta. Ennakointiluotsi toimii kansallisen ennakointiverkoston tukena rakentaen, visioiden ja tuoden esiin ennakointiverkoston työtä. Puheessaan ennakointiperjantaissa valtioneuvoston kanslian Olli-Pekka Heinonen vertasi politiikan tekemistä pikavippien ottamiseen, eli nopeiden hyötyjen etsimiseen, vaikka pitkäjänteinen työ ja ennaltaehkäisevä näkökulma rakentaisivat kestävämpää yhteiskuntaa.

MDI tarkasteli valtioneuvoston kanslian tilauksesta viime kesänä tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tärkeimmät havainnot koskivat tietotarpeiden ja datan avaamista, vuorovaikutuksen foorumeita ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelua yli sektorirajojen. Ennakointiin ja tiekarttojen piirtämiseen kannattaa panostaa, mutta ei pidä myöskään pelätä ottaa tiekartta käteen, valita jokin poluista ja lähteä kulkemaan.

Vaikka rakenteiden uudistaminen on keskeisessä osassa myös tulevan hallituksen ohjelmassa, olennaisempaa on tekeminen ja toimenpiteet. Kuten Ennakointiluotsin jäsen, Aalto yliopiston systeemianalyysin professori Ahti Salo totesi, ”toisinaan olemassa olevienkin rakenteiden puitteissa voidaan toimia uudella, innovatiivisella tavalla”. Ei siis pidä yrittää saada koko Suomea käsikirjoitettua ja valmiiksi neljässä vuodessa, vaan kääntää hallitusohjelman kirjaukset kutsuksi tarttua toimeen. Polulta on aina mahdollista poiketa.