Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Jazzorganisaatio – luovimista ja kurinalaisuutta Blogi: Jazzorganisaatio – luovimista ja kurinalaisuutta 17.3.2015 Hubiimme muutti hiljattain Akordi Oy (http://akordi.fi/), joukko neuvottelijoita ja konfliktinratkaisijoita. Ensimmäisillä hubikahveilla puhe kääntyi jazziin. Heitimme vitsiä siitä, miltä jazz-musiikki maallikon korvaan kuulostaa. Sekavalta? Heittäytymiseltä? Kurinalaiselta toistolta? Organisaatiotutkimus pyrkii etsimään metaforia, jotka kuvaavat johtamiseen liittyviä ilmiöitä. Tällaisia metaforia löytyy mm. luonnosta, koneista ja urheilusta. Metaforia ei kannata tulkita liian pitkälle, mutta niistä voi saada oivallista materiaalia tai ajattelukehikkoa ajatuksille. Kun vaellan kevätillassa kotiin, jazz-allegoriat pyörivät mielessä. Jazzjohtamista, management by jazzia, löytyy yhtäkkiä kaikkialta. Tulee mieleen, voiko luova ja aikaansaava työyhteisö muistuttaa jazzorkesteria? Kaaoksen ja järjestyksen suhde yllättää harrastus-jazzistin. Vaikka jazz kuulostaa kaaokselta, olennainen osa sitä on rakenne, jonka turvin saa heittäytyä ja kokeilla. Sitten palataan järjestykseen. Työpäivän aikana kaaoksen synnyttävät lähestyvät deadlinet ja yllättävät sattumat. Järjestys taas tulee toistosta: asioiden on toistuttava, jotta ne muodostuvat rytmiksi. Ammattilaisina jazzmuusikot ovat aloitteellisia, luovia ja yhteistyöhalukkaita. Esimerkillinen saksofonisti heittää pallon pianistille, joka luontevasti jatkaa yhteistä musiikkimatkaa tai -projektia. Kuten orkesterin, yrityksenkin menestys vaatii paljon tekemistä ja kurinalaista oppimista. Myös yrityksessä on useita instrumentteja ja soolovuoro napsahtaa joskus jokaiselle. Olen soittanut MDI:n bändissä pian kolme vuotta. Alussa katselin mallia muilta, nykyään oma projektisooloni soi vuorollaan kuin saksofoni savuisessa baarissa New Orleansissa. Kirjoittaja ihailee jazzpianistien kykyä olla seuraamatta nuotteja. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa
Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua Blogi 3.10.2025 Laura Koivisto-Khazaal Kun Suomessa puhutaan Kanadan maahanmuuttomallista, annetaan usein kuva, että maa pisteyttäisi kaikki maahanmuuttajat. Näin ei kuitenkaan ole. Kanadan mallista voidaan ottaa silti oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa nykyistä helpommin työperusteisille maahanmuuttajille. Tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lue lisää Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua
Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi Blogi 9.9.2025 Suomen maahanmuuttopolitiikan historia on lyhyt. Työperusteista maahanmuuttoa on edistetty aktiivisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suomalaisuus on muuttunut ja tulee yhä muuttumaan moninaisemmaksi. Moninaisen suomalaisuuden ymmärtäminen edellyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Lue lisää Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi