Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet Tiedote: Pudotuspeli kaupunkien välisessä kilpailussa kiristyy, monipuoliset maakuntakeskukset pärjäävät Tiedote: Pudotuspeli kaupunkien välisessä kilpailussa kiristyy, monipuoliset maakuntakeskukset pärjäävät 23.10.2019 Suomen kansallinen kaupunkiverkko on edelleen kattava. Suomessa on 29 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua, joista lähes puolet ovat monipuolisia korkeakoulupaikkakuntia tai metropolialueen lähiseutuja. Toisaalta pudotuspeli pienempien kaupunkiseutujen kohdalla on jo todellisuutta. Tiedot ilmenevät keskiviikkona julkistetusta Kaupunkipolitiikan uusi aika -kirjasta, joka sisältää myös kaupunkiverkkotutkimuksen päivityksen. Kansallinen kaupunkiverkko on supistunut reilussa kahdessa vuosikymmenessä kuudella kaupunkiseudulla. Kaupunkiverkko oli laajimmillaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin listalla olivat vielä myös Forssa, Jämsä, Raahe, Raasepori, Uusikaupunki, Valkeakoski ja Äänekoski. Tässä päivityksessä merkittävien kaupunkiseutujen joukosta putoavat Varkaus ja Riihimäki. Vuosikymmenten saatossa rakenteen karsiutuminen on vauhdittunut. Tässä päivityksessä merkittävien kaupunkiseutujen joukkoon nousee kahteen vuosikymmeneen uusi seutu, sillä Ylivieskan seutu kaupan keskittymänä nostaa sen mukaan listalle. Kaupunkiverkossa vuosikymmenten varrella eniten asemaansa on vahvistanut Seinäjoki. Rakenteen painopiste oli aiemmin siirtymässä vauhdilla länteen, jossa Seinäjoen lisäksi asemaansa ovat vahvistaneet mm. Pori ja Kokkola. Tässä päivityksessä näkyy itäisemmän Suomen kaupunkiseutujen asemien vakiinnuttaminen ja jopa kasvu esimerkiksi Mikkelissä. Merkittävin lasku on puolestaan ollut Kajaanin asemalla. Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat ovat vankistaneet asemiaan, kovin kiri on ollut Joensuulla. Tässä päivityksessä on toivoa herättävää, että monen kaupunkiseudun kehityksen suunta on kääntynyt ainakin orastavasti kohti parempaa, vaikkakin pienimpiä kaupunkiseutuja on listalta pudonnut pois. Merkittävän kaupunkiseudun asema määrittyy kaupunkiverkkotutkimuksessa seitsemän muuttujan kautta. Kaupunkiseutu määrittyy kansallisesti merkittäväksi kaupunkiseuduksi, jos sen suhteellinen osuus väestöstä tai eri talouden toiminnoista ylittää yhden prosentin kansallisesta arvosta tai jos sillä on kansallisesti merkittävä asema hallinnollisesti tai korkeakoulurakenteissa. Kaupunkiverkkotutkimusta on tehty vuodesta 1998 lähtien. Sen avulla on seurattu kansallisen kaupunkiverkon rakennetta ja kehittymistä, ja kaupunkien luokittelua on hyödynnetty kansallisen kehittämispolitiikan kohdentamisessa. Kaupunkiverkkotutkimuksen päivityksen 2019 on tehnyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Lisätiedot Luova johtaja Janne Antikainen, janne.antikainen@mdi.fi, 0407641829 Liite 1. Taulukko. Kaupunkiseutujen vahvuusluokka ja monipuolisuus vuosina 1998, 2015 ja 2019. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Arviointi: Valtakunnallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (TYÖ2030). Missä onnistuttiin, ja mitä pitää vielä kehittää? Julkaisut Tiedotteet 17.5.2023 Pauliina Seppälä Sosiaali- ja terveysministeriö on toteuttanut TYÖ2030-ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelma oli osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastasi Työterveyslaitos. Lue lisää Arviointi: Valtakunnallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (TYÖ2030). Missä onnistuttiin, ja mitä pitää vielä kehittää?
Sopimuksellisuus alue- ja kaupunkikehittämisessä -selvitys on valmistunut Julkaisut Tiedotteet Uutiset 24.3.2023 Ilppo Soininvaara Sinikukka Pyykkönen Etenkin MAL-sopimuksilla, mutta myös ekosysteemisopimuksilla, on vahva mielikuva-asema ”aitoina sopimuksina”. Ulosjäänti näistä sopimuksista koetaan suurena haasteena. Lue lisää Sopimuksellisuus alue- ja kaupunkikehittämisessä -selvitys on valmistunut
Arviointitutkimus: Hallituksen 50 miljoonan satsaus nopeaan jatkuvaan oppimiseen on oikealla tiellä Tiedotteet 15.3.2023 Mikko Valtakari Koulutukset ovat olleet pääosin tavoitellun kaltaisia ja onnistuneet edistämään työllistymistä. Seurantajärjestelmässä havaittiin merkittäviä puutteita, jotka kuitenkin on jo huomioitu. Lue lisää Arviointitutkimus: Hallituksen 50 miljoonan satsaus nopeaan jatkuvaan oppimiseen on oikealla tiellä