Tiedote: Pudotuspeli kaupunkien välisessä kilpailussa kiristyy, monipuoliset maakuntakeskukset pärjäävät

Suomen kansallinen kaupunkiverkko on edelleen kattava. Suomessa on 29 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua, joista lähes puolet ovat monipuolisia korkeakoulupaikkakuntia tai metropolialueen lähiseutuja. Toisaalta pudotuspeli pienempien kaupunkiseutujen kohdalla on jo todellisuutta. Tiedot ilmenevät keskiviikkona julkistetusta Kaupunkipolitiikan uusi aika -kirjasta, joka sisältää myös kaupunkiverkkotutkimuksen päivityksen.

Kansallinen kaupunkiverkko on supistunut reilussa kahdessa vuosikymmenessä kuudella kaupunkiseudulla. Kaupunkiverkko oli laajimmillaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin listalla olivat vielä myös Forssa, Jämsä, Raahe, Raasepori, Uusikaupunki, Valkeakoski ja Äänekoski. Tässä päivityksessä merkittävien kaupunkiseutujen joukosta putoavat Varkaus ja Riihimäki. Vuosikymmenten saatossa rakenteen karsiutuminen on vauhdittunut. Tässä päivityksessä merkittävien kaupunkiseutujen joukkoon nousee kahteen vuosikymmeneen uusi seutu, sillä Ylivieskan seutu kaupan keskittymänä nostaa sen mukaan listalle.

Kaupunkiverkossa vuosikymmenten varrella eniten asemaansa on vahvistanut Seinäjoki. Rakenteen painopiste oli aiemmin siirtymässä vauhdilla länteen, jossa Seinäjoen lisäksi asemaansa ovat vahvistaneet mm. Pori ja Kokkola. Tässä päivityksessä näkyy itäisemmän Suomen kaupunkiseutujen asemien vakiinnuttaminen ja jopa kasvu esimerkiksi Mikkelissä. Merkittävin lasku on puolestaan ollut Kajaanin asemalla. Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat ovat vankistaneet asemiaan, kovin kiri on ollut Joensuulla. Tässä päivityksessä on toivoa herättävää, että monen kaupunkiseudun kehityksen suunta on kääntynyt ainakin orastavasti kohti parempaa, vaikkakin pienimpiä kaupunkiseutuja on listalta pudonnut pois.

Merkittävän kaupunkiseudun asema määrittyy kaupunkiverkkotutkimuksessa seitsemän muuttujan kautta. Kaupunkiseutu määrittyy kansallisesti merkittäväksi kaupunkiseuduksi, jos sen suhteellinen osuus väestöstä tai eri talouden toiminnoista ylittää yhden prosentin kansallisesta arvosta tai jos sillä on kansallisesti merkittävä asema hallinnollisesti tai korkeakoulurakenteissa. Kaupunkiverkkotutkimusta on tehty vuodesta 1998 lähtien. Sen avulla on seurattu kansallisen kaupunkiverkon rakennetta ja kehittymistä, ja kaupunkien luokittelua on hyödynnetty kansallisen kehittämispolitiikan kohdentamisessa. Kaupunkiverkkotutkimuksen päivityksen 2019 on tehnyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Lisätiedot

Luova johtaja Janne Antikainen, janne.antikainen@mdi.fi, 0407641829

Liite 1. Taulukko. Kaupunkiseutujen vahvuusluokka ja monipuolisuus vuosina 1998, 2015 ja 2019.

Viimeisimmät

Ajankohtaista

Lisää kiinnostavaa luettavaa

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Tiedotteet

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Tiedotteet

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan

Tiedotteet

MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida.

Lue lisää Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan