Suomen kansallinen kaupunkiverkko on edelleen kattava. Suomessa on 29 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua, joista lähes puolet ovat monipuolisia korkeakoulupaikkakuntia tai metropolialueen lähiseutuja. Toisaalta pudotuspeli pienempien kaupunkiseutujen kohdalla on jo todellisuutta. Tiedot ilmenevät keskiviikkona julkistetusta Kaupunkipolitiikan uusi aika -kirjasta, joka sisältää myös kaupunkiverkkotutkimuksen päivityksen.
Kansallinen kaupunkiverkko on supistunut reilussa kahdessa vuosikymmenessä kuudella kaupunkiseudulla. Kaupunkiverkko oli laajimmillaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin listalla olivat vielä myös Forssa, Jämsä, Raahe, Raasepori, Uusikaupunki, Valkeakoski ja Äänekoski. Tässä päivityksessä merkittävien kaupunkiseutujen joukosta putoavat Varkaus ja Riihimäki. Vuosikymmenten saatossa rakenteen karsiutuminen on vauhdittunut. Tässä päivityksessä merkittävien kaupunkiseutujen joukkoon nousee kahteen vuosikymmeneen uusi seutu, sillä Ylivieskan seutu kaupan keskittymänä nostaa sen mukaan listalle.
Kaupunkiverkossa vuosikymmenten varrella eniten asemaansa on vahvistanut Seinäjoki. Rakenteen painopiste oli aiemmin siirtymässä vauhdilla länteen, jossa Seinäjoen lisäksi asemaansa ovat vahvistaneet mm. Pori ja Kokkola. Tässä päivityksessä näkyy itäisemmän Suomen kaupunkiseutujen asemien vakiinnuttaminen ja jopa kasvu esimerkiksi Mikkelissä. Merkittävin lasku on puolestaan ollut Kajaanin asemalla. Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat ovat vankistaneet asemiaan, kovin kiri on ollut Joensuulla. Tässä päivityksessä on toivoa herättävää, että monen kaupunkiseudun kehityksen suunta on kääntynyt ainakin orastavasti kohti parempaa, vaikkakin pienimpiä kaupunkiseutuja on listalta pudonnut pois.
Merkittävän kaupunkiseudun asema määrittyy kaupunkiverkkotutkimuksessa seitsemän muuttujan kautta. Kaupunkiseutu määrittyy kansallisesti merkittäväksi kaupunkiseuduksi, jos sen suhteellinen osuus väestöstä tai eri talouden toiminnoista ylittää yhden prosentin kansallisesta arvosta tai jos sillä on kansallisesti merkittävä asema hallinnollisesti tai korkeakoulurakenteissa. Kaupunkiverkkotutkimusta on tehty vuodesta 1998 lähtien. Sen avulla on seurattu kansallisen kaupunkiverkon rakennetta ja kehittymistä, ja kaupunkien luokittelua on hyödynnetty kansallisen kehittämispolitiikan kohdentamisessa. Kaupunkiverkkotutkimuksen päivityksen 2019 on tehnyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.
Lisätiedot
Luova johtaja Janne Antikainen, janne.antikainen@mdi.fi, 0407641829
Liite 1. Taulukko. Kaupunkiseutujen vahvuusluokka ja monipuolisuus vuosina 1998, 2015 ja 2019.