Toteutimme maa- ja metsätalousministeriölle maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteen arvioinnin vuosina 2016–2019. Arvioinnin mukaan neuvonta on hyödyttänyt viljelijöitä erityisesti käytännön ongelmiin pureutumisessa, tukiehtojen noudattamisessa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa. Neuvonnan suosio vaihtelee kuitenkin suuresti ELY-keskusalueiden, tuotantosuuntien ja neuvonnan osa-alueiden välillä. Vielä suurempi osa tiloista tulisi saada neuvontatoimenpiteen piiriin, sillä neuvontapalveluja käyttävät useimmiten suuremmat ja kasvavat tilat.
Kolmasosa tiloista käyttänyt neuvontaa, kilpailukykyneuvonnan kysyntä on suurta
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa neuvontatoimenpiteeseen on osoitettu yhteensä 29 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Vuoden 2018 loppuun mennessä Neuvo2020-maksatuksia on tehty
43 954 kappaletta ja neuvontakorvausta on maksettu noin 13,28 miljoonaa euroa.
Neuvontaa annetaan 38 aihealueesta yhdeksällä kohdealalla. Aihealueiden kiinnostavuudessa ja siten neuvontatapahtumissa kohdealoittain on suurta hajontaa. Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristö- ja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin sekä maatilojen kilpailukykyyn. Vuonna 2017 alkanut kilpailukykyneuvonta kiinnostaa viljelijöitä erittäin paljon, ja sen osalta ohjelmakauden tavoitteet on jo ylitetty reilusti.
Neuvontaa on käyttänyt Manner-Suomessa 16 459 yksittäistä tilaa eli 34 % vuonna 2018 viljelijätukia saaneista tiloista. Koko Manner-Suomen alueella eläintilat (erityisesti lypsykarjatilat) ovat kiinnostuneimpia neuvonnasta, vaikka viljelijätukia saaneista valtaosa on kasvinviljelytiloja.
Ruokaviraston hallinnoimaan Neuvo2020-neuvojarekisteriin on hyväksytty hakemusten perusteella 765 neuvojaa. Eniten tilaneuvojia on ympäristö- ja kilpailukykyosioissa, kun taas vähiten neuvojia on energia- ja luomuosioissa. Neuvojien määrissä on myös alueellisia eroja. Ruokavirasto avasi helmikuussa 2019 jatkuvan neuvojahaun, jonka odotetaan helpottavan tilannetta.
Viljelijät tyytyväisiä neuvontaan, lisää tiedottamista kaivataan
Viljelijät ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa neuvontaan, jonka suurimpana hyötynä he pitivät käytännön apua maatilan ongelmiin tai haasteisiin. Neuvonta on hyödyttänyt viljelijöitä erityisesti tukiehtojen noudattamisessa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa.
Neuvontajärjestelmä toimii suhteellisen hyvin, vaikka IT-järjestelmässä, neuvontakorvauksen ehdoissa ja hallinnollisen taakan määrässä nähtiin parantamisen varaa. Neuvonnan viestintään ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta lisää tiedottamista viljelijöille kaivataan erityisesti Neuvo2020-neuvonnan mahdollisista aiheista, erityisesti talousneuvonnan sisällöistä. Lisäksi Neuvojien täydennyskoulutus vaatii lisähuomiota, erityisesti kun jatkuva neuvojahaku on otettu käyttöön.
Tutustu raporttiin https://www.maaseutu.fi/globalassets/arviointi/mmm_12_2019_maaseutuohjelma-2014_2020_neuvontatoimenpiteen-arviointi.pdf