MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

MDI toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoululle selvityksen, jossa muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva liikuntaneuvonnan lähettämisen, kirjaamisen ja seurannan käytännöistä. Selvityksen mukaan liikuntaneuvonnan käytännöt vaihtelevat alueittain, ja palvelun kehittäminen edellyttää yhtenäisempiä toimintamalleja sekä parempaa tiedon hyödyntämistä.

Kuva: Taylor Friehl / Unsplash.

Kuva: Taylor Friehl / Unsplash.

Liikuntaneuvonta on yksilöllistä ohjausta aktiivisempaan arkeen, jonka tavoitteena on lisätä asiakkaiden liikkumista ja siten parantaa työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille toi muutoksia liikuntaneuvonnan kenttään. Lisäksi liikuntaneuvontapalvelun kohderyhmiä on laajennettu koskemaan työikäisen väestön lisäksi muitakin ikä- ja kohderyhmiä Suomi liikkeelle -ohjelman mukaisesti. Muutokset korostivat tarvetta tarkastella liikuntaneuvontapalvelun käytäntöjä ja kehittämistarpeita.

MDI:n Jyväskylän ammattikorkeakoululle toteuttamassa selvityksessä muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva liikuntaneuvonnan lähettämisen, kirjaamisen ja seurannan käytännöistä. Selvitys nostaa esiin liikuntaneuvontaan ohjautumisen tapoja ja kanavia, kirjaamisen ja seurannan käytäntöjä sekä yleisesti yhteistyön toimivuutta kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, palvelun kehittämisessä ja strategisessa ohjauksessa. Selvitykseen on koottu kehittämistarpeita ja tulevaisuuden suuntaviivoja.

Selvityksen keskeisin aineisto koostui haastatteluista, joihin osallistui yhteensä kahdeksantoista liikuntaneuvonnan parissa työskentelevää alan ammattilaista. Lisäksi työssä hyödynnettiin alan julkaisuja sekä valittujen kuntien ja hyvinvointialueiden keskeisiä asiakirjoja, kuten hyvinvointisuunnitelmia ja -kertomuksia.

Kohti yhtenäisempää ja vaikuttavampaa liikuntaneuvontaa 

Kirjaamisella tarkoitetaan liikuntaneuvonnassa asiakkaan palveluun ohjautumiseen, tavoitteisiin, toteutukseen ja etenemiseen liittyvien tietojen kirjaamista asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Seurannalla puolestaan tarkoitetaan asiakkaan edistymisen, palvelupolun toteutumisen ja palvelun vaikuttavuuden tarkastelua. Kirjauksia tekevät kuntien liikuntaneuvojat sekä terveydenhuollon ammattilaiset hyvinvointialueilla.

Selvityksessä havaittiin, että liikuntaneuvontapalvelun kokonaisuus on osin pirstaleinen ja toimintatavat vaihtelevat alueiden välillä ja sisällä. Käytännöt ovat monin paikoin kehittymässä. Yhtenäisiä valtakunnallisia toimintamalleja ei ole vielä vakiintunut, mikä heijastuu sekä palveluun ohjautumiseen että tiedon kertymiseen ja hyödyntämiseen.

Liikuntaneuvontapalvelun kokonaisuus on osin pirstaleinen ja toimintatavat vaihtelevat alueiden välillä ja sisällä.

Keskeiseksi kehittämistarpeeksi nousi kirjaamisen ja seurannan yhdenmukaistaminen niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Haasteita aiheuttavat kirjaamisen ja seurannan hajanaisuus, epäyhtenäiset mittarit ja käytännöt sekä tietojärjestelmien rajoitteet, kuten yhteensopimattomuus ja samanaikainen kirjaaminen kahteen eri järjestelmään. Kokonaiskehittäminen edellyttää siirtymistä kohti yhtenäistä, rakenteista ja tiedolla johdettua kokonaisuutta, jota tukee selkeä kansallinen ohjaus ja yhteinen näkemys liikuntaneuvonnan sisällöstä ja vastuunjaosta.

Kuntien rajalliset resurssit edellyttävät harkintaa sen suhteen, millaisilla rakenteilla ja toimintamalleilla saavutetaan paras mahdollinen hyöty suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Selvityksen perusteella esiin nousee myös kysymys liikuntaneuvonnan kohdentumisesta ja toteutustavoista: yksilöohjauksen rinnalla ryhmämuotoiset toimintamallit voivat tarjota kustannustehokkaan tavan tavoittaa laajempia kohderyhmiä ja lisätä väestötason vaikuttavuutta. Myös muut tahot, kuten järjestöt ja paikallisyhdistykset voivat olla mukana tarjoamassa joustavia toteuttamisvaihtoehtoja.

Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden osoittamiseksi on tärkeää määritellä eri toimijoiden roolit palvelun tuottamisessa sekä tarkentaa, mikä liikuntaneuvonnassa kuuluu kunnille ja mikä hyvinvointialueille. Samalla on tarpeen kirkastaa liikuntaneuvonnan asemaa ja määritelmää osana kuntien ja hyvinvointialueiden palvelutarjontaa.

Selvityksen tilasi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Liikkuva aikuinen -kokonaisuuden puitteissa ja sen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutustu selvitykseen

Selvitys liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.