MDI mukana lasten itsenäistä liikkumista edistävässä hankkeessa 

Kuva: HSL Helsingin seudun liikenne

Hankkeeseen osallistui yhteensä neljä alakoululuokkaa Espoosta ja Vantaalta. Yhteensä 73 lasta pääsi kokeilemaan itsenäistä liikkumista joukkoliikenteellä ja osallistumaan joukkueena pelilliseen kokeiluun 28 päivän ajan.  

Hankkeen osallistava osuus piti sisällään koululuokille toteutetun alkukartoituksen, joukkoliikenteen kokeilun erilaisine tehtävineen ja loppukartoituksen.

Ensimmäisenä tavoitteena oli ymmärtää lähtötilannetta ennen varsinaista kokeilua. Kokeiluvaiheessa lapsia kannustettiin käytännön kokeiluun, jossa he saivat matkustaa joukkoliikenteellä maksutta ja seurata omaa liikkumistaan pelillisten tehtävien avulla. Kokeilun tavoitteena oli kannustaa lapsia liikkumaan uusiin paikkoihin sekä käyttämään joukkoliikennettä osana arjen liikkumista. Lopuksi tarkasteltiin, muuttuivatko lasten liikkumistottumukset tai suhtautuminen joukkoliikenteen käyttöön kokeilun aikana.  

Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi ja asenteet paranivat

Alkukartoituksessa joukkoliikenne oli suurimmalle osalle oppilaista vierasta ja käyttö satunnaista, mutta kokeilun jälkeen joukkoliikenteen käyttö arjessa lisääntyi selvästi: 40—50 % jokaisen luokan lapsista otti joukkoliikenteen osaksi arjen liikkumistaan. Kokeilun aikana lapset tekivät yhteensä 1 681 matkaa joukkoliikenteen kulkuvälineillä, mikä tarkoittaa keskimäärin 23 nousua lasta kohden. Joukkoliikenteeseen siirtyminen vähensi myös autoilun tarvetta ja tuki osaltaan itsenäisen liikkumisen lisääntymistä.

Lisäksi joukkoliikenteestä tuli monelle lapselle aiempaa tutumpi matkustustapa ja erityisesti niille, joille se oli ollut ennestään vierasta. Suuri osa lapsista kertoi haluavansa käyttää joukkoliikennettä jatkossa enemmän.

Kolme liikkujaprofiilia: superkäyttäjät, kokeilijat ja passiiviset

Tulosten perusteella lapset pystyttiin jakamaan kolmeen liikkujaryhmään: superkäyttäjiin, kokeilijoihin ja passiivisiin.

Superkäyttäjät matkustivat paljon joukkoliikenteellä. Heille joukkoliikenne oli tuttua, ja heidän oli helppo lisätä matkustamista joukkoliikenteellä rajattoman matkustusoikeuden myötä. Monella heistä oli kausilippu tai vanhemman maksukortti sovelluksessa ennestään.

Kokeilijat muodostivat kaikista suurimman joukon lapsista. Kokeilijoille joukkoliikenne saattoi olla ennestään vierasta, mutta kokeilu antoi heille mahdollisuuden tutustua sen käyttöön. He matkustivat yhdessä kavereiden ja perheen kanssa ensimmäiset matkat ja siirtyivät käyttämään joukkoliikennettä itsenäisesti, kun reitit olivat tuttuja.

Passiivisia oli jokaisella luokalla muutamia, kuitenkin enemmän kuin superkäyttäjiä. Heillä matkakortit jäivät lähes tai kokonaan käyttämättä. Tässä ryhmässä korostui negatiivinen asenne joukkoliikennettä kohtaan. Heistä moni pyöräili paljon tai vanhemmat kyyditsivät heitä harrastuksiin. Siksi he eivät kokeneet tarvetta joukkoliikenteelle.

Skaalattava konsepti kunnille

Hanke osoitti, että 10–12-vuotiailla lapsilla on halua ja potentiaalia käyttää joukkoliikennettä, kun kynnystä madalletaan. Lisäksi pelillinen, lapsilähtöinen ja koululuokan yhteiseen arkeen nivoutuva malli toimii hyvin konseptissa.

Hankkeessa laadittu kestävän liikkumisen kokeilukonsepti on skaalattavissa eri kuntiin ja kaupunkeihin. Se tarjoaa selkeän mallin, jonka avulla lasten liikkumistottumuksiin voidaan vaikuttaa.

Lue lisää

Voit lukea lisää kokeiluhankkeesta HSL:n verkkosivuilta.