Maahanmuutto ja ilmastonmuutos ovat elinvoimakysymyksiä  

Kuva: Ethan Hu / Unsplash.

Kuntakyselyssä vastaajat saivat arvioida, mitkä teemat korostuvat oman kunnan tulevassa strategiassa. Vastaajat saivat valita enimmillään kolme keskeistä teemaa. Tärkeimmiksi teemoiksi vastaajat olivat valinneet työpaikkojen lisäämisen, talouden kantokyvyn ja sopeuttamisen sekä kunnan elinkeinopolitiikan. 

Vain neljä prosenttia vastaajista arvioi, että kunnan strategiassa tulevat korostumaan maahanmuutto ja kotoutuminen tai ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Tämä on huolestuttavaa, sillä kumpikin teema on välttämätön kunnan elinvoimalle. 

Ilman maahanmuuttoa ei ole väestönkasvua 

Ilman maahanmuuttoa Suomessa ei ole väestönkasvua. Jos kaikki maahanmuutto loppuisi tänään, jo vuonna 2040 Suomen väkiluku olisi 405 000 henkilöä vähemmän kuin nyt, ja eläkkeellä olisi reilu neljäsosa suomalaisista*. Miten kävisi Suomen kilpailukyvylle ja taloudelle? Riskinä on, että tulevaisuudessa ei ole enää hyvinvointivaltiota nimeltä Suomi. Mikäli nettomaahanmuutto kuitenkin jatkuu edes nykyisellä tasolla, toivoa on.  

Jotta väestönkasvu ja muut maahanmuuton tuomat muut hyödyt jakautuisivat Suomessa tasaisemmin, on huolehdittava keskisuurten ja pienempienkin paikkakuntien veto- ja pitovoimasta. Se on helpompi tehdä, kun maahanmuutto teemana tunnistetaan tärkeäksi elinvoiman aiheeksi kunnan strategiassa. 

Kansainvälisty tai kuihdu? 

Vaikka MDI:n kuntakyselyssä vain neljä prosenttia oli arvioinut, että kunnan strategiassa tulee korostumaan maahanmuutto ja kotoutuminen, teema ei ollut kuitenkaan täysin näkymättömissä. Vastausten perusteella työperusteinen maahanmuutto näkyy kuntien strategioissa elinvoimatekijänä hieman yli puolessa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Sen sijaan tätä pienemmissä kaupungeissa ei-vastaukset dominoivat: kaupunkikoosta riippuen 66–75 prosenttia vastasi kieltävästi. Karu totuus oli tiivistettynä yhden vastaajan kommenttiin: “(Meillä) kansainvälistyminen näkyy kaikessa. Varmaan käy niin, että ne kunnat, jotka eivät kansainvälisty, putoavat kyydistä.” 

Veto- ja pitovoima on tärkeässä roolissa kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista hieman yli 60 prosenttia on jo ainakin suunnittelemassa, ellei jo toteuttamassa konkreettisia toimenpiteitä sen parantamiseksi. Pienemmistä kaupungeista samassa tilanteessa on vasta noin kolmannes tai vähemmän. Proaktiivisissa kunnissa on ryhdytty toimiin, kun tarve on vaatinut: “Käytännön toimia on tehty, vaikka sitä ei strategiassa ole määritettykään.”  

Ukrainalaiset ja paikallisten oppilaitosten kasvaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrät mainittiin muutoksen ajureina. Asuntokannan monipuolistaminen, kotoutumispalveluiden riittävä resurssointi ja kielikoulutustarjonnan vahvistaminen nähtiin keinoina vahvistaa veto- ja pitovoimaa. Myös rasisminvastaisen työn tärkeys ja vastaanottavuuden merkitys mainittiin, mutta ehkä yllättävän vähän siihen nähden, että onnistunut kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. 

Tyydyttävää ilmastotyötä  

Siinä missä maahanmuutto on avaintekijä kuntien väestönkasvussa, ilmasto- ja luontotyöllä turvataan elinympäristön hyvinvointi. Kuntien ilmastotyön tilannekuvaa on päivitetty säännöllisesti, mutta MDI:n kuntakyselyn tulokset kertovat viranhaltijoiden ja päättäjien arviota kuntien ilmastotyön onnistumisesta. Kuntakyselyyn vastanneet saivat arvostella oman kuntansa ilmastotyötä kouluarvosana-asteikolla. Kuntien ilmastotyö vaikuttaa olevan tyydyttävällä tasolla, sillä keskimääräinen arvosana oli 7,4.  

Yli sadantuhannen asukkaan kaupunkien ilmastotyön vastaava arvosana oli 8,4. Vaikka isot voittivat tällä kertaa pienet, erot eivät olleet kovin merkittäviä. Myös pienempien kuntien verrokkiryhmissä keskimääräiset arvosanat olivat 7,5 paremmalla puolella. Kiinnostavasti maaseutumaisten ja kaupunkimaisten kuntien välillä arvosanojen keskiarvot eivät juuri vaihdelleet, vaikka konkreettinen ilmastotyö on hyvin erilaista metsä- ja peltomaisemissa kuin tiiviisti rakennetuissa taajamissa.  

Alueellisia eroja tarkastellessa huomattiin, että Päijät-Häme ja Pohjois-Karjala olivat ainoat maakunnat, jossa kuntien ilmastotyö ylitti kahdeksan keskiarvon. Tämä voidaan tulkita hatunnostona Lahden ja Joensuun kaupunkien pitkäjänteiselle ja näkyvälle ilmastotyölle, joskaan absoluuttisia syy- ja seuraussuhteita ei kuntakyselyn perusteella tule tehdä. 

Laadukas elinkeinopolitiikka tunnistaa ilmastoriskit 

Se miten kunnat onnistuvat vähentämään päästöjään osana kansallista ja kansainvälistä siirtymää määrittelee, kuinka nopeasti ilmastonmuutos kiihtyy. Yksittäisen kunnan rooli globaalissa ilmastokriisissä saattaa toki vaikuttaa pieneltä, joskin on muistettava kunnan kokoaan laajemmat toimintamahdollisuudet. Ja vaikka kunta olisi heittämässä hanskat tiskiin ilmastonmuutoksen hillinnän osalta, tulisi jokaisessa kunnassa havahtua kasvavaan sopeutumisen tarpeeseen. 

Äärevöityvät sääolosuhteet vaativat toimia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Talouden kantokykyä vahvistaa kasvavaa kosteus- ja routakuormaa kestävä infrastruktuuri sekä hellerasitukselta ja liukkaudelta suojattu väestö. Laadukas elinkeinopolitiikka taas tunnistaa ilmastoriskit, jotka vaikuttavat muun muassa maa- ja metsätalouden sekä matkailun toimintaympäristöihin sekä globaaleihin tuotantoketjuihin ja työvoiman saatavuuteen. 

Strategiasta tekoihin tai teoista strategiaan 

Jokaisessa kunnassa tehdään toki maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen liittyvää työtä riippumatta siitä, onko ne päätetty nostaa strategian teemoiksi vai ei. Nähdäksemme elinvoimaisuutta tavoittelevan kunnan tulisi huomioida sekä maahanmuutto ja kotoutuminen että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen strategiatasolla.  

Strategianostoilla vahvistetaan organisaatioin toimialat läpileikkaavaa ymmärrystä ja sitoutumista näissä elintärkeissä teemoissa. Lisäksi strategiakirjauksella lujitetaan selkänojaa työn toimeenpanolle, mitä ilman vakaan paikallisen talouden ja turvallisuuden ylläpitäminen on haastavaa – jos ei mahdotonta.  

Jos et tiedä mistä aloittaa, me mielellämme autamme! 

*Data perustuu MDI:n vuoden 2024 väestöennusteen perusuraskenaarioon. Ennusteesta on poistettu maahan- ja maastamuuton vaikutukset vuosilta 2024–2040. Luonnollista väestönlisäystä ei ole muokattu, jonka vuoksi todellisuudessa lukemat olisit vieläkin heikommat.

MDI toteutti marras—joulukuussa 2024 kymmenennen kerran valtakunnallisen Kuinka kuntasi sykkii? -kyselynsä. Kyselyssä kartoitettiin Manner‑Suomen kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa ajankohtaisesta tilannekuvasta ja kehitysnäkymistä. Kyselyyn tuli yhteensä 1220 vastausta kaikkiaan 285 kunnasta.