Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Korvat – Tärkeä työkalu Blogi: Korvat – Tärkeä työkalu 12.8.2015 Yritystemme neuvotteluhuone on nimetty kuuntelukabinetiksi. Oven vieressä oleva teksti muistuttaa kaikkia sinne astuvia, että kuuntelemisen tärkein tarkoitus ei ole pystyä vastaamaan, vaan ymmärtämään. Tuo viesti on vaikuttanut merkittävästi kokoustemme tehokkuuteen. Yritysmaailmassa käytetään rahaa erilaisiin kehittämisprojekteihin. Liian usein se kuitataan pakollisella myyntivalmennuksella. On mielenkiintoista, miten vähän yrityksillä on halua harjoitella kuuntelutaitoa, jolla voidaan edistää muun muassa myyntituloksia. Tuntuu siltä, että kuuntelutaidolla on merkityksetön painoarvo ammatillisessa osaamisessa. Hyvät esimiehet ovat taitavia puhumaan, mutta huippuesimiehet ovat taitavia kuuntelemaan. Esimiehelle on tärkeää hallita empatian kyky, eli kyky toisen ihmisen rehelliseen kuuntelevaan kohtaamiseen ja ymmärtämiseen. Kannattaa siis harkita uudelleen, löytyisikö sittenkin aikaa aidon kuuntelutaidon harjoittelemiseen. Olen onnellisessa asemassa, koska tunnen ihmisiä, jotka ovat erittäin taitavia kuuntelijoita. He todella välittävät keskustelukumppanistaan. Heidän keskittymisensä on täysin keskustelussa, mikään ei häiritse heitä. He eivät chattaa eivätkä twiittaa kesken keskustelun. Kuunteluun osallistuu koko ruumis: korvat, silmät, kehonkieli. Heidän kohtaaminen antaa voimaa, energiaa ja tunteen, että mielipiteeni on heille tärkeä. Kuunnelluksi tulemisen hetki on arvokas ja erityinen. Mitä hyötyä kuuntelusta sitten on kuuntelijalle? Kuuntelemalla ihmisten mielipiteitä pystyt näkemään asiat monipuolisemmin – teet parempia päätöksiä. Kuuntelu kasvattaa myös keskustelukumppanien välistä luottamusta ja sitoutumista. Kuuntelulla motivoit ja osoitat aitoa kiinnostusta ja välittämistä. Haastan kaikki tämän kolumnin lukeneet tarkkailemaan itseään keskustelutilanteissa, höristelemään korviaan ja harjoittelemaan kuuntelemista ja läsnäoloa. Enkä suinkaan tarkoita tuppisuuna olemista, päinvastoin. Aktiivinen kuuntelu on omiaan synnyttämään hedelmällisiä keskusteluja. Jarl Matti Anttila, MDI:n ja Jakamon perustajajäsen Kirjoitus on julkaistu kolumnina Seinäjoen paikallislehti Eparissa 12.8.2015. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?