Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Korvat – Tärkeä työkalu Blogi: Korvat – Tärkeä työkalu 12.8.2015 Yritystemme neuvotteluhuone on nimetty kuuntelukabinetiksi. Oven vieressä oleva teksti muistuttaa kaikkia sinne astuvia, että kuuntelemisen tärkein tarkoitus ei ole pystyä vastaamaan, vaan ymmärtämään. Tuo viesti on vaikuttanut merkittävästi kokoustemme tehokkuuteen. Yritysmaailmassa käytetään rahaa erilaisiin kehittämisprojekteihin. Liian usein se kuitataan pakollisella myyntivalmennuksella. On mielenkiintoista, miten vähän yrityksillä on halua harjoitella kuuntelutaitoa, jolla voidaan edistää muun muassa myyntituloksia. Tuntuu siltä, että kuuntelutaidolla on merkityksetön painoarvo ammatillisessa osaamisessa. Hyvät esimiehet ovat taitavia puhumaan, mutta huippuesimiehet ovat taitavia kuuntelemaan. Esimiehelle on tärkeää hallita empatian kyky, eli kyky toisen ihmisen rehelliseen kuuntelevaan kohtaamiseen ja ymmärtämiseen. Kannattaa siis harkita uudelleen, löytyisikö sittenkin aikaa aidon kuuntelutaidon harjoittelemiseen. Olen onnellisessa asemassa, koska tunnen ihmisiä, jotka ovat erittäin taitavia kuuntelijoita. He todella välittävät keskustelukumppanistaan. Heidän keskittymisensä on täysin keskustelussa, mikään ei häiritse heitä. He eivät chattaa eivätkä twiittaa kesken keskustelun. Kuunteluun osallistuu koko ruumis: korvat, silmät, kehonkieli. Heidän kohtaaminen antaa voimaa, energiaa ja tunteen, että mielipiteeni on heille tärkeä. Kuunnelluksi tulemisen hetki on arvokas ja erityinen. Mitä hyötyä kuuntelusta sitten on kuuntelijalle? Kuuntelemalla ihmisten mielipiteitä pystyt näkemään asiat monipuolisemmin – teet parempia päätöksiä. Kuuntelu kasvattaa myös keskustelukumppanien välistä luottamusta ja sitoutumista. Kuuntelulla motivoit ja osoitat aitoa kiinnostusta ja välittämistä. Haastan kaikki tämän kolumnin lukeneet tarkkailemaan itseään keskustelutilanteissa, höristelemään korviaan ja harjoittelemaan kuuntelemista ja läsnäoloa. Enkä suinkaan tarkoita tuppisuuna olemista, päinvastoin. Aktiivinen kuuntelu on omiaan synnyttämään hedelmällisiä keskusteluja. Jarl Matti Anttila, MDI:n ja Jakamon perustajajäsen Kirjoitus on julkaistu kolumnina Seinäjoen paikallislehti Eparissa 12.8.2015. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta) Blogi 23.3.2023 Kirsi Siltanen Kulttuurista saa helposti luksustuotteen. Sahaamalla perusrahoitusta, karsimalla kestävää muutosta rakentavia kehittämisrahoituksia ja tukahduttamalla uusien aloitteiden käynnistysrahoituksen elävä kulttuuritarjonta on toden… Lue lisää Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta)
Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka Blogi 14.3.2023 Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtteri Laasonen Suomessa halutaan nyt tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansallisen kilpailukyvyn kärjeksi. Me MDI:ssä pääsemme hyödyntämään uusia kansallisia linjauksia tuoreeltaan, sillä juuri nyt laadimme Etelä-Savon TKI-tiekarttaa. Lue lisää Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka
Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta? Blogi 3.2.2023 Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut tärkeä taloudellinen resurssi, tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Tällaista jälkiteollista talousjärjestelmää kutsutaankin tietotaloudeksi, jossa tietoa… Lue lisää Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta?