Blogi: Korona jätti jälkensä – Kaupunkien kuntavaikuttajat kokevat hyvinvointierojen kasvaneen kunnissaan

Koronapandemia rajoitustoimineen on lisännyt taloudellista, terveydellistä ja sosiaalista eriarvoisuutta väestöryhmien välillä. Vaikutukset ovat osuneet vahvimmin niihin ihmisryhmiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvimmassa asemassa. Koronan vaikutukset ovat kasautuneet erityisesti pienituloisille, nuorille ja naisille. Negatiivisista vaikutuksista toipumista hidastaa pandemia-aikana sekä sosiaali- että terveyspalveluihin kasautunut hoitovelka. Julkisen terveydenhuollon kapasiteetin ollessa jo lähtökohtaisesti pieni pitkään jatkuneen tehostamisen vuoksi, on todennäköistä, ettei nykyinen kapasiteetti riitä purkamaan hoitovelkaa. (Helske, Koskinen & Ylöstalo 2022)

MDI:ssä toteutimme marras-joulukuussa 2021 jo seitsemännen kerran vuosittaisen kuntakyselyn, joka kohdistetaan kaikkien Manner-Suomen kuntien ylimmille viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille. Pandemian aiheuttama hyvinvointierojen kasvu näkyi myös kuntakyselyssä, sillä kaksi viidestä vastaajasta oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että pandemia on lisännyt heidän kuntansa sisäistä eriytymistä hyvinvoinnissa. Joka viides oli eri mieltä asiasta. Yleisesti ottaen mitä isommassa kunnassa vastaaja asui, sitä todennäköisemmin hän arvioi pandemian lisänneen kuntansa sisäisen hyvinvoinnin eriytymistä; yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvista kaksi kolmesta ja 25 000-99 999 asukkaan kunnissa asuvista puolet koki näin. Alle 4000 asukkaan kuntien asukkaista sen sijaan vain kolme kymmenestä koki kuntansa sisäisten hyvinvointierojen kasvaneen pandemian takia. Vastaavasti suurempi osa kaupunkimaisten kuntien kuin taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien vastaajista näki pandemian lisänneen kuntansa sisäistä eriytymistä hyvinvoinnissa.

Samanaikaisesti pandemian aiheuttaman myllerryksen kanssa meneillään on erittäin merkittävä hallinnollinen uudistus, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Kuntien vastuulla säilyy kuitenkin jatkossakin asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen omassa toiminnassaan. Uudessa tehtävänjaossa kuntien ennaltaehkäisevien ja hyvinvointialueiden korjaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapinta on kriittinen erityisesti kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien kannalta. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla olevien palvelujen vastuuseen ja työnjakoon liittyy kuitenkin vielä epävarmuustekijöitä.

Olisi tärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö palveluiden yhdyspinnassa toimisi joustavasti alueiden erilaisuus huomioiden. Tämä edesauttaisi tavoitteiden mukaisten yhdenvertaisten, laadukkaiden, saatavilla olevien ja saavutettavien palvelujen turvaamista eri asiakasryhmille ilman palveluketjujen katkeamista. Kuten kuntakyselyn tulokset osoittavat, on tämä erityisen keskeistä suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa syrjäytymisestä aiheutuvia sosiaalisia ongelmia on enemmän kuin pienemmissä kunnissa.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa monella tapaa haastavassa tilanteessa: niillä on taakkanaan mm. koronavuodet polarisoivine vaikutuksineen sekä kasautunut hoitovelka, jo ennen pandemiaa olemassa olleet hyvinvointialueiden merkittävät erot sairastavuudessa (THL 2022), ikääntyvä väestö, Ukrainan sotapakolaiset, paheneva hoitajapula sekä mahdolliset tulevat koronaepidemia-aallot. Toivottavaa olisi, että palvelujen siirto leveämmille harteille auttaisi ja uudistuksen tavoite vähentää hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuutta toteutuisi. Tietoa tilanteen kehityksestä saamme jatkossakin paitsi tilastojen myös vuosittaisen kuntakyselymme kautta.