Japanin kotiseutulahjoitusmallille ideoidaan suomalaista vastinetta

Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä selvityttää Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin mahdollisuuksia Suomen HAMA-alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Aiheesta on juuri lähtenyt liikkeelle selvitystyö, jota MDI:llä on ilo johtaa.

Furusato Nozei, eli kotiseutulahjoitusmalli, on Japanissa käytössä oleva suosittu toimintamalli, jossa kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisia rahalahjoituksia asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle. Lahjoittaja voi valita, mihin käyttökohteeseen haluaa suunnata varat. Vastalahjaksi lahjoittaja saa paikallisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, palveluita tai lahjaesineitä. Japanin mallissa lahjoitussumman voi vähentää tuloverotuksessa.

Malli on ollut Japanissa käytössä vuodesta 2008.  Yksittäisiä lahjoittajia oli vuonna 2018 jopa neljä miljoonaa, ja he tekivät lahjoituksia kuntien käynnistämiin hankkeisiin vuodessa yhteensä neljä miljardia euroa.

Mallilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Japanin paikallistaloudelle, koska se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tehdä maaseutualueita valtakunnallisesti tunnetuksi ja tarjota paikallisia erikoisuuksia kuluttajille.

Selvitystyössä mukana Kuhmo, Maalahti ja Puumala

Juuri alkaneessa selvitystyössä verovähennysmahdollisuus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kyse on sellaisen mallin konseptoinnista, jossa kunta voisi kerätä varoja elinvoiman vahvistamiseen. Esimerkiksi paikkakunnalta poismuuttaneet tai kausiasukkaat voisivat lahjoittaa kunnalle varoja ja saada vastineeksi paikallisia palveluja, elämyksiä ja hyödykkeitä.

Tarkoituksena on kartoittaa Japanin mallin oppeja ja toteuttaa 3-4 suomalaista tapaustutkimusta mallista kiinnostuneiden harvaan asutun maaseudun kuntien kanssa. Toistaiseksi tapaustutkimuksissa ovat mukana Kuhmon, Maalahden ja Puumalan kunnat. Selvityksessä haetaan palvelumalleja, jotka kiinnostavat kuntien yrityksiä ja yhteisöjä, ja tätä kautta kunnan seura- ja palvelutoimialaa voidaan monipuolistaa samalla kun vahvistetaan elinvoimaa.

Tarkoituksena on laatia yhteistyössä kuntien ja sidosryhmien kanssa konsepti, jota testataan työpajoissa mm. kuntatoimijoiden, kausiasukkaiden, poismuuttaneiden ja paikallisten yritysten kanssa. Selvitystyö raportoidaan syksyllä 2022 harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle. Työryhmä keskustelee mahdollisista jatkotoimista raportoinnin perusteella.

Selvitystiimissä on MDI:n lisäksi mukana Mesenaatti.me -palvelun Pauliina Seppälä ja Petteri Niskanen sekä Tampereen yliopiston apulaisprofessori Ari-Veikko Anttiroiko ja Japanin asiantuntijana toimiva Ikuie Nakayama.

Tapaustutkimuksissa ovat mukana Kuhmon, Maalahden ja Puumalan kunnat. (Kuvat oikealta: Kuhmon kaupunki, Maalahden kunta, Puumala – Tommi Ollikainen)

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith, MDI Public Oy, etunimi.sukunimi@mdi.fi, +358 505 134 810
Erityisasiantuntija Auli Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, +358 295 162 442
Puheenjohtaja Hanna Huttunen, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 09 432 3077

Kunnat:
Kaupunginjohtaja Tytti Määttä
, Kuhmo, 044 7255 220
Kunnanjohtaja Jenny Malmsten, Maalahti, 050 437 2447
Muuttoagentti Seija Paksu, Puumala, 050 526 1888

Lisätietoa Japanin kotiseutulahjoitusmallista:
Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/03/39_digitaaliset-alustaekosysteemit.pdf

En finsk motsvarighet för den japanska lokala donationsmodellen utvecklas

Den parlamentariska arbetsgruppen för glesbygd (HAMA) undersöker möjligheterna med en mekanism som liknar den japanska lokala donationsmodellen för att stärka livskraften i Finlands HAMA-områden. Den påbörjade utredningen leds av MDI.

Furusato Nozei, det vill säga en lokal donationsmodell har varit populärt i Japan där medborgare kan ge frivilliga penningdonationer till en kommun utanför deras hemkommun. Givaren kan välja till vilket ändamål hen vill styra medlen och som ersättning för donationen får givaren lokala produkter, såsom mat, tjänster eller gåvor. I den japanska modellen kan givaren dra av donationsbeloppet vid inkomstbeskattningen.

Modellen har använts i Japan sedan 2008. Det fanns upp till fyra miljoner enskilda donatorer under år 2018 och de donerade sammanlagt fyra miljarder euro under samma år. Donationerna riktades till olika projekt som hade satts igång av kommunerna.

”Furusato nozei” har visat sig ha en positiv inverkan på Japans lokala ekonomi, eftersom den skapar en utmärkt förutsättning för nationell kännedom för landsbygdsområden och erbjuder lokala specialiteter för konsumenterna.

Kommunerna Kuhmo, Malax och Puumala är involverade i studien

Frågan gällande möjlighet till skatteavdrag har uteslutits från utredningen. Det är ett koncept för en modell där kommunen skulle kunna samla in medel för att stärka sin livskraft. Exempelvis skulle invånare som flyttat från orten eller som bor säsongsvis i kommunen kunna skänka pengar till aktiviteter i kommunen och få som ersättning lokala tjänster, upplevelser och varor, vilket inte är aktuellt i denna studie.

Syftet här är att kartlägga den japanska modellens doktriner och genomföra 3–4 finska fallstudier med glesbygdskommuner som är intresserade av modellen. Tills vidare är kommunerna Kuhmo, Malax och Puumala involverade i fallstudierna. Fokus är på att utveckla ett servicekoncept, som är intressant för den lokala tredje sektorn och företagen och lyfter kommunens mångsidiga och livskraftiga förenings- och tjänstebransch.

Konceptet tas fram i samarbete med kommuner och deras intressenter, vartefter konceptet testas i workshops där till exempel kommunala aktörer och intressenter, fritidsbor, utflyttare samt lokala företag deltar. Studien kommer att redovisas för riksdagens arbetsgrupp för glesbygd under hösten 2022. Arbetsgruppen kommer att diskutera eventuell uppföljning och kommunala pilotförsök utifrån rapporteringen.

I utredningsgruppen ingår experter från MDI, Pauliina Seppälä och Petteri Niskanen från Mesenaatti.me, Ari-Veikko Anttiroiko, biträdande professor vid Tammerfors universitet, och Ikuie Nakayama, expert i Japan.

Kontaktpersoner:

Leadande expert Kaisa Lähteenmäki-Smith, MDI Public Ab, förnam.efternam@mdi.fi, +358 505 134 810
Specialsakkunnig Auli Sihvola, jord- och skogsbruksministeriet, förnam.efternam@gov.fi, +358 295 162 442
Ordförande Hanna Huttunen, Parlamentarisk arbetsgrupp för glesbygder, förnam.efternam@eduskunta.fi, 09 432 3077

Kommuner:
Kommundirektör Tytti Määttä, Kuhmo, 044 7255 220
Kommundirektör Jenny Malmsten, Malax, 050 437 2447
Flyttagent Seija Paksu, Puumala, 050 526 1888

Mer information om ”Furusato nozei” -modell på finska:
Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/03/39_digitaaliset-alustaekosysteemit.pdf

Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

MDI toteutti marras-joulukuussa 2023 jo yhdeksättä kertaa valtakunnallisen kuntakyselynsä, tällä kertaa lisänimellä Kuinka kuntasi sykkii? Kyselyllä kerätään Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntien ajankohtaiseen tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin liittyen.

Lue lisää Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

Kaukajärven ja Annalan kaupunginosavisio syntyi yhdessä kehittäen  

MDI ja Uusi Kaupunki -kollektiivi toteuttivat Tampereen Kaukajärven ja Annalan kaupunginosaohjelmaa palvelevan visiotyön, jossa kirkastettiin alueen vahvuudet, ominaispiirteet ja kehittämistarpeet. Kaupunginosavisio ”Elämää kuin pikkukaupungissa” luo näkymää Kaukajärven ja Annalan toivotusta kehityssuunnasta sekä tulevista konkreettisista toimenpiteistä.

Lue lisää Kaukajärven ja Annalan kaupunginosavisio syntyi yhdessä kehittäen