Etusivu Ajankohtaista Uutiset Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille 26.9.2022 Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille. Kokeilumallit voisivat toimia elinvoiman kehittämisen ja osallisuuden vahvistamisen välineenä Selvityksen mukaan japanilaisen kotiseutulahjoittamisen varaan ideoitua toimintaa voidaan jossain määrin toteuttaa olemassa olevan lainsäädännön puitteissa ja jo olemassa olevia toimijoita ja toimintamalleja hyödyntämällä. Kyse on ennen muuta oikeiden toimijoiden, toimijaryhmien ja työvälineiden tunnistamisesta ja mobilisoinnista. Huomionarvoista on, että rahan lisäksi kotiseutulahjoittaminen voisi olla myös osaamisen ja verkostopääoman tuomista yhteisesti jaettavaksi, esimerkiksi monet kausiasukkaat ja vierailijat olisivat motivoituneita tuomaan osaamistaan paikallisen kehittämisen käyttöön. Kuten selvityksestä huomataan, suomalaisilla on suuri into tukea koti- ja vapaa-ajan seutuja, ja muita alueita, joihin on muodostunut merkityksellinen side. Tämä on voimavara, jonka tunnistaminen on tärkeää, ja jota tulee ehdottomasti hyödyntää tulevaisuudessa.Johanna Ojala-Niemelä, harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtaja Japanin kotiseutulahjoitusmallin inspiroimien toimintamallien kokeilu voi Suomessakin toimia sytykkeenä systeemisemmän muutoksen syntymiselle ja käynnistymiselle etenkin nyt kun kunnat ovat uuden edessä hyvinvointialueuudistuksen myötä. Tässä selvitystyössä ideoidut ehdotukset on muotoiltu siten, että niiden toteuttaminen ei edellytä merkittäviä lainsäädännöllisiä uudistuksia. Nyt valmistunut selvitys tarjoaa meille arvokasta tietoa maaseutualueiden elinvoiman tukemisesta vapaaehtoisuuden keinoin. Luodut kokeilumallit ovat esimerkki hienosta ennakkoluulottomasta ajattelusta, joka nostaa esiin paikalliset vahvuudet ja olosuhteet.Hanna Huttunen, harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Vaihtoehtoiset mallit kokeilujen pohjaksi Kotiseuturahoitus vastikkeellisena joukkorahoitusmallinaKotiseuturahoitus vastikkeettomana joukkorahoitusmallinaKannatuskuntalaisuus Jokaisessa kokeilussa tavoitteena olisi rakentaa ja testata käytännössä toimintamallia, jonka pohjalta kotiseutulahjoitusjärjestelmä voisi toimia. Kokeilujen avulla voitaisiin testata, millainen kannustinjärjestelmä mahdollisesti rakentuisi ja voisiko se toimia (ilman verovähennysoikeutta) Suomessa, kiinnostuisivatko kansalaiset ja yritykset malliin osallistumisesta sekä miten malli soveltuisi erilaisiin kuntiin ja toimintaympäristöihin. Olennaisena osana kokeilua olisi myös mahdollisen olemassa olevan toimijakentän kartoittaminen sekä viestinnän ja markkinoinnin näkökulmat. Se, mikä voisi olla toimiva Suomen malli, selviää vain rohkeasti kokeilemalla ja kehittämällä. Kannattaa lähteä liikkeelle niistä motivaatioista ja ajureista, jotka on jo tiedossa, jotta syntyisi Japanin tapainen “kaikki voittaa” -tilanne.Kaisa Lähteenmäki-Smith, projektipäällikkö Japanissa kotiseutulahjoitusmalli on muovautunut ajan saatossa Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä on ainutlaatuinen esimerkki valtakunnallisesta toimivasta monitoimijaisesta asetelmasta. Vuosien saatossa nykymuotoonsa kehittynyttä ja edelleen jatkuvasti uudelleen muovautuvaa Furusato Nozein tarinaa voidaan pitää omintakeisena ja ainutlaatuisena yhdistelmänä alustatalouden ja kooltaan merkittävän markkinan hyödyntämistä, poliittista kontekstia, joukkoliikettä, polkuriippuvuutta ja onnekkaiden yhteensattumien summaa, eikä se siten ole suunnitellusti toistettavissa. Japanin mallin inspiroima kokeilu voisi kuitenkin tukea myös Suomessa erityisesti pienempien kuntien ja maaseutumaisten alueiden elinvoimaa. Kotiseutulahjoittamisen tapainen, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli voisi myös olla yksi tapa vahvistaa paikallista osallisuus- ja elinvoimatyötä monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden olosuhteissa, joissa on tärkeää löytää myönteisiä keinoja tukea ihmisten monitasoista identiteetin muodostusta sekä kaupungin ja maaseudun kaksisuuntaista ymmärrystä. Harvaan asuttujen (HAMA) alueiden parlamentaarisen työryhmän tilaaman selvityksen toteutti MDI yhdessä Mesenaatti.me:n Pauliina Seppälän ja Petteri Niskasen sekä Tampereen yliopiston dosentti Ari-Veikko Anttiroikon ja Japanin asiantuntijana toimineen Ikuie Nakayama kanssa. Materiaalit LoppuraporttiLataa raportti Hankesivu Lisätietoa hankkeesta Johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith, MDI, etunimi.sukunimi@mdi.fi, 050 513 4810 Erityisasiantuntija Auli Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, +358 295 162 442 Puheenjohtaja Hanna Huttunen, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmä, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 09 432 3077 Elinvoima kokeilut kotiseutulahjoitus selvitys Kysy lisää Kaisa Lähteenmäki-Smith Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä Uutiset 31.3.2026 MDI toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoululle selvityksen, jossa muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva liikuntaneuvonnan lähettämisen, kirjaamisen ja seurannan käytännöistä. Selvityksen mukaan liikuntaneuvonnan käytännöt vaihtelevat alueittain, ja palvelun kehittäminen edellyttää yhtenäisempiä toimintamalleja sekä parempaa tiedon hyödyntämistä. Lue lisää MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä
Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa Uutiset 18.3.2026 Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa
Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
