Itäisen Suomen visiotyö on julkaistu

Visiotyössä nostetaan esiin konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan Itäisen Suomen elinvoimaa yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä.

Elinvoiman vahvistamisen elementtejä ovat: 

1. elinkeinoelämän ja osaamisen kehittäminen, joka tekee itäisestä Suomesta houkuttelevan investoinneille, 
2. koulutus ja TKI-toiminta, joka tekee itäisestä Suomesta houkuttelevan osaajille ja opiskelijoille, 
3. turvallisuudesta ja omavaraisuudesta huolehtiminen, joka takaa vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön sekä sujuvan arjen sekä
4. saavutettavuus, joka on kehittämisen ja arjen sujuvuuden ehto.

Itäinen Suomi houkuttelevaksi investoinneille

Visiossa nostetaan esiin esimerkiksi energiamurroksen kautta syntyvä yritystoiminta ja työpaikat sekä kestävän matkailutarjonnan kehittäminen vastaamaan kansainvälistä kysyntää. Mahdollisuutena nähdään myös Itäisen Suomen toimiminen testialustana hyvinvointi- ja terveystutkimukselle.

Itäinen Suomi houkuttelevaksi kehittäjille ja opiskelijoille 

Visiossa nähdään tärkeänä, että koko itäisen Suomen alueella kehitetään systemaattisesti oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tiiviimmäksi, jotta koulutus vastaa yhä paremmin yritysten osaamistarpeisiin ja opiskelijoilla on jo opintojensa alkuvaiheessa mahdollisuus tutustua yrityskenttään ja myöhemmässä vaiheessa kiinnittyä siihen harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta.

Muita esiin nostettuja keinoja ovat korkeakoulujen verkostoitumisen vahvistaminen, Business Finlandin toiminnan kehittäminen itäisessä Suomessa sekä TKI-rahoitusinstrumentin kehittäminen pk-yrityksille. 

Itäinen Suomi kaikille saavutettavaksi

Vision mukaisesti itäisen Suomen pitää olla sekä fyysisesti että digitaalisesti saavutettava. Itäinen Suomi voisi myös toimia testi- ja ratkaisualustana harvaan asuttujen alueiden digiratkaisujen testaamisessa.

Kokonaisuusturvallisuus koostuu useista tekijöistä 

Visiossa nostetaan esiin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustaminen. Tärkeinä kokonaisturvallisuuden osina nähdään myös ennakointiosaamisen lisääminen ja polarisaation ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen.

Visiosta toteutukseen

Itäisen Suomen vision toteuttamisen liikkeellelähtö ja toimivuus perustuvat yhteiseen ymmärrykseen tilannekuvasta ja tavoitteista, mutta myös keinoista, joilla haluttu tavoite saavutetaan.

Olemassa oleviin ja jo totuttuihin työkaluihin ja toimintamalleihin tarvitaan uutta näkemystä, jota voidaan tuoda esimerkiksi julkisen, yksityisen sekä kansalaistoiminnan yhteistyön kehittämisen avulla.

Tällaisina uusina toimintamalleina visiossa ehdotetaan valtion ja itäisen Suomen toimijoiden välille laadittavaa aiesopimusta alueiden elinvoiman edistämiseksi, osaamisen hyödyntämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Muina toimintamalleina nostetaan esiin itäisen Suomen foorumin perustaminen sekä pilottien ja kokeilujen käynnistäminen. 

Miksi visiotyö on tehty?

Visiotyön alkusysäyksen aiheutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022. Se muutti itäisen Suomen olosuhteita. Venäjän rajan sulkeutumisella on ollut ensivaiheessa nopea taloudellinen merkitys, kun rajan ylittävä kaupankäynti ja matkailu ovat pysähtyneet. 

Valtiosihteerityöryhmä selvitti kesän 2022 aikana toimenpiteitä, joilla itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Työryhmän loppuraportti julkaistiin budjettiriihen yhteydessä 1.9.2022. Yksi raportin suosituksista oli, että itäiselle Suomelle on luotava yhteinen kehittämisvisio yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä. Samalla itäisen Suomen elinvoimaa lisäävien toimien tavoitteena on osaltaan koko Suomen elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtiminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman vision kokoamisesta on vastannut sidosryhmäyhteistyön pohjalta aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Julkaisun liitteenä on Helsingin yliopiston professorin Sami Moision kirjoitus geopolitiikan uudesta ajasta ja itäisen Suomen tulevaisuuden tekijöistä. 

Lisätiedot:
elinkeinoministerin valtiosihteeri Ann-Mari Kemell, p. 029 504 7332 
teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, TEM, p. 029 504 7150
erityisasiantuntija Helinä Yli-Knuutila, TEM, p. 029 504 7146