Etusivu Ajankohtaista Blogi Isokangas: Koettaisko onnea…? Isokangas: Koettaisko onnea…? 8.1.2014 Tytti Isokangas Kirjoittajan muut artikkelit ”…on niin helppoo olla onnellinen, tyytyy siihen mitä on… on niin helppoo elää nyt ja tässä…” Noin laulaa radiossa Olavi Uusivirta. Naivi jätkä! Varmasti sarkasmia. Tyly ja pessimistinen kuule Olavi on helppoo olla! Laulaa mollissa eikä duurissa. Mutta mitä jos sittenkin vaikka vain vuodenvaihteen kunniaksi koetettais onnea…? Nythän on aika, jolloin ainakin viikon kaksi voisi kokeilla jotain uutta. Sitä vartenhan ovat uudenvuodenlupauksetkin. Otetaan se onni. Lisätään sitä. Mutta miten…? Otetaan avuksi vähän selfhelppiä sosiaalisesta mediasta. FB on ollut parisen viikkoa täynnä erilaisia elämänohjeita ja iskulauseita, jotka ovat pullollaan tunnetta, voimaa – uhoakin. Etsin käsiini listauksen, jossa kerrotaan ”12 things happy people do diffenrently”. Vapaasti suomennettuna listan kohdat menevät näin: Osoita kiitollisuutta Viljele optimismia Vältä ylianalysointia ja vertailua muihin Tee muille hyvää Pidä hyvää huolta ihmissuhteista Kehitä erilaisia selviytymisstrategioita Opettele antamaan anteeksi Hae flow-kokemuksia Pysähdy nauttimaan elämän iloista Sitoudu tavoitteisiin Harjoita henkisyyttä Vaali kehon hyvinvointia Hieno lista! Huoneentauluksi samantien. Tunnen itseni onnelliseksi jo nyt. Kovin katu-uskottavaa onnentavoitteluni ei taida kuitenkaan olla, jos lähteeni on FB postaus. Otetaan kehiin nyt joku vakavasti otettava henkilö – vaikka joku diplomi-insinööri! Yksi lemppariajattelijoistani diplomi-insinööri ja onnellisuusfilosofi Frank Martela sopinee kuvioon. Frank sanoo mm. näin: ”onnellisuus ja menestys elämässä ovat suuresti kiinni niistä ihmisistä, joiden kanssa on tekemisissä”, ja jatkaa vielä: ”haastavista olosuhteista nousseilla tyypeillä on yleensä ollut joku ihminen, joka on auttanut eteenpäin.” Kiitos Frank! Ihmisiin olen uskonut aina. Ihmisiin ja ihmisten tahtoon olla toisilleen hyviä, ihmisten taitoon inspiroida, innostaa, kannustaa toisiaan. Ihmiset ovat ihan parhaita. Onneni sen kun vain lisääntyy! Frankin tutkijakaverit Rochesterin yliopistosta Edward Deci ja Richard Ryan ovat tunnistaneet meille ihmisille kolme sisäisen motivaation lähdettä. Ihmistä motivoi itsenäisyys, yhteys muihin ihmisiin sekä se, että on taitava siinä, mitä tekee. Onnen jäljilläkö tässäkin – väittäisin, että kyllä. Frank tahtoo viedä ajattelua vielä pidemmälle. Hän pyrkii osoittamaan, että pelkkä yhteys muihin ei riitä, että vielä motivoivampaa on, jos työllä on myönteinen vaikutus muihin ihmisiin. Frank haluaa tutkia sitä, mikä saa ihmisen auttamaan toista ihmistä. ”Mun mielestä ihminen saa hirveän paljon siitä, että tekee hyvää muille”, toteaa Frank. Go Frank, mä tsemppaan sua! Tutkit hienoa teemaa. Taas tunnen onnea. Lopuksi takaisin Olaviin. Ei oo helppoo olla onnellinen joo, mutta hullua on, jos ei edes yritä. Olavi, miten olis, pistetäänkö soimaan eka ”Niin helppoo olla onnellinen” ja heti perään ”Oodi ilolle”…?! Mä sanon, että KYLLÄ! Koetaan onnea. Koeta sinäkin – töissä, kotona, missä menetkin. Blogissa on lainauksia Frank Martelan haastattelusta “Seuraava Saarinen”, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.8.2013. “12 things happy people do differently” löytyy FB:stä osoitteesta: http://on.fb.me/1gg0k4A Kysy lisää Tytti Isokangas Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?