Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein

MDI toteutti sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiselle terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide-ja kulttuuritoiminnan Taiku3 -yhteistyöryhmälle selvityksen kulttuurihyvinvoinnin palvelumalleista tulevilla hyvinvointialueilla. Selvityksessä kartoitettiin kyselyllä ja täydentävillä haastatteluilla sitä, mitä malleja käytetään, mille kohderyhmille malleja kohdennetaan, mitä kautta tukea kohdennetaan ja missä ovat mallien kehitystarpeet. Tieto kuvaa tilannetta vuodenvaihteessa 2021–2022.

Taidenäyttely, jossa esillä vaatteita.

Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti kolmea kulttuurihyvinvoinnin toimintamallia: taloudellisen tuen mallia, kulttuurilähetettä ja palveluohjausta. Kaikki kolme ovat moninaisesti käytössä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Taloudellisen tuen malli oli yleisimmin käytössä ja sen toimintamalli oli myös parhaiten tunnettu. Kohderyhmät vaihtelevat eri toimintamalleissa: Taloudellisen tuen mallin suurin kohderyhmä oli aikuissosiaalityön asiakkaat (69 %), kun taas kulttuurilähetteen suurin asiakasryhmä oli neuvola-asiakkaat (42 %). Palvelunohjausmallin suurin kohderyhmä oli asumispalveluissa olevat henkilöt (29 %).

Paikallisiin toimijoihin ja paikallisesti kehittyneisiin toimintatapoihin nojaavat, elinvoimaiset tai kehitteillä olevat mallit muodostavat kehittämisen, hallinnan ja tiedonkeruun kannalta moninaisen kokonaisuuden. Toimintamallien yhdenmukaistaminen nähtiin tarkoituksenmukaisena kulttuurihyvinvoinnin vakiintumisen ja leviämisen kannalta. Valtakunnallinen tuki ja koordinaatio nähtiinkin tarpeellisena, jotta toimintamallien käytänteitä voitaisiin yhtenäistää.

Hyvinvointialueet vaikuttavat paljon siihen, miten kulttuurihyvinvointipalveluja tulevaisuudessa järjestetään niissäkin tilanteissa, joissa toimintaa jää myös kuntien puolelle. Haasteita hyvinvointialueiden kannalta ovat erilaiset paikalliset mallit ja kokeilut, jotka tulisi yhtenäistää, jotta niistä saadaan toimivia malleja myös hyvinvointialuetasolla. Tulevaisuudessa toimintamallien seuranta ja tiedonkeruun metodologia volyymien kasvaessa tullee olemaan haaste. Vaikuttavuustietoa, arviointeja, käyttäjätietoa ja vertailuja kaivataan.

Hallinnollisista haasteista huolimatta kulttuurihyvinvoinnin kysymykset ja toimintamallit nähdään tärkeänä osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä asukkaiden hyvinvointia tukevana toimintona: kulttuurilla on paikkansa myös hyvinvointialueiden toiminnassa ja kuntien yhdyspinnoilla.

Selvitys kohdennettiin niihin kuntiin ja hyvinvointialueisiin, joissa on TEA-viisarin mukaan kulttuurihyvinvoinnin malleja käytössä. Selvityksessä tiedonkeruu toteutettiin pitkälti sähköisenä kyselynä, mutta myös puhelinhaastattelu oli mahdollinen. Kysely toteutettiin aikavälillä 30.11.2021–1.2.2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 74 toimijaa, joista 64 kunta- ja 10 hyvinvointialuetasolla. Lisäksi toteutettiin myös kaksi taustoittavaa asiantuntijahaastattelua, yksi ryhmä- ja yksi yksilöhaastattelu.

Materiaalit

Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille.

Lue lisää Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille