Etusivu Ajankohtaista Uutiset Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein 8.8.2022 MDI toteutti sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiselle terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide-ja kulttuuritoiminnan Taiku3 -yhteistyöryhmälle selvityksen kulttuurihyvinvoinnin palvelumalleista tulevilla hyvinvointialueilla. Selvityksessä kartoitettiin kyselyllä ja täydentävillä haastatteluilla sitä, mitä malleja käytetään, mille kohderyhmille malleja kohdennetaan, mitä kautta tukea kohdennetaan ja missä ovat mallien kehitystarpeet. Tieto kuvaa tilannetta vuodenvaihteessa 2021–2022. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti kolmea kulttuurihyvinvoinnin toimintamallia: taloudellisen tuen mallia, kulttuurilähetettä ja palveluohjausta. Kaikki kolme ovat moninaisesti käytössä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Taloudellisen tuen malli oli yleisimmin käytössä ja sen toimintamalli oli myös parhaiten tunnettu. Kohderyhmät vaihtelevat eri toimintamalleissa: Taloudellisen tuen mallin suurin kohderyhmä oli aikuissosiaalityön asiakkaat (69 %), kun taas kulttuurilähetteen suurin asiakasryhmä oli neuvola-asiakkaat (42 %). Palvelunohjausmallin suurin kohderyhmä oli asumispalveluissa olevat henkilöt (29 %). Paikallisiin toimijoihin ja paikallisesti kehittyneisiin toimintatapoihin nojaavat, elinvoimaiset tai kehitteillä olevat mallit muodostavat kehittämisen, hallinnan ja tiedonkeruun kannalta moninaisen kokonaisuuden. Toimintamallien yhdenmukaistaminen nähtiin tarkoituksenmukaisena kulttuurihyvinvoinnin vakiintumisen ja leviämisen kannalta. Valtakunnallinen tuki ja koordinaatio nähtiinkin tarpeellisena, jotta toimintamallien käytänteitä voitaisiin yhtenäistää. Hyvinvointialueet vaikuttavat paljon siihen, miten kulttuurihyvinvointipalveluja tulevaisuudessa järjestetään niissäkin tilanteissa, joissa toimintaa jää myös kuntien puolelle. Haasteita hyvinvointialueiden kannalta ovat erilaiset paikalliset mallit ja kokeilut, jotka tulisi yhtenäistää, jotta niistä saadaan toimivia malleja myös hyvinvointialuetasolla. Tulevaisuudessa toimintamallien seuranta ja tiedonkeruun metodologia volyymien kasvaessa tullee olemaan haaste. Vaikuttavuustietoa, arviointeja, käyttäjätietoa ja vertailuja kaivataan. Hallinnollisista haasteista huolimatta kulttuurihyvinvoinnin kysymykset ja toimintamallit nähdään tärkeänä osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä asukkaiden hyvinvointia tukevana toimintona: kulttuurilla on paikkansa myös hyvinvointialueiden toiminnassa ja kuntien yhdyspinnoilla. Selvitys kohdennettiin niihin kuntiin ja hyvinvointialueisiin, joissa on TEA-viisarin mukaan kulttuurihyvinvoinnin malleja käytössä. Selvityksessä tiedonkeruu toteutettiin pitkälti sähköisenä kyselynä, mutta myös puhelinhaastattelu oli mahdollinen. Kysely toteutettiin aikavälillä 30.11.2021–1.2.2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 74 toimijaa, joista 64 kunta- ja 10 hyvinvointialuetasolla. Lisäksi toteutettiin myös kaksi taustoittavaa asiantuntijahaastattelua, yksi ryhmä- ja yksi yksilöhaastattelu. Materiaalit Selvitys kulttuurihyvinvointipalvelujen toimintamalleista kunnissa ja perustettavilla hyvinvointialueillaLataa hyvinvointi hyvinvointialueet kulttuuri kulttuurihyvinvointi Kysy lisää Kirsi Siltanen Asiantuntija HM 040 667 4678 kirsi.siltanen@mdi.fi Profiili: twitter linkedin Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa Uutiset 18.3.2026 Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa
Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
