Blogi: Maistiaisia maaseutuselvityksestä

Kuvittele tilanne, jossa työpöydälläsi lepää uunituoretta maaseudun kehittämisen paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason selvitysmateriaalia. Malttaisitko pitää näppisi erossa tästä herkullisesta asetelmasta vai kävisitkö ahnaasti materiaalin kimppuun ahmien itsesi informaatioähkyn partaalle? MDI:n tiimi ja allekirjoittanut päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon, tosin ähkyä ei päässyt syntymään, vaan nälkä pikemminkin kasvoi syödessä. Onneksi tarjolla oli vasta palasia väliraportista ja kattaus ei suinkaan pääty tähän, vaan selvitystyön syventäminen, verkostojen analysoinnit ja syyskuussa eripuolilla Suomea järjestettävät ALPAKKA-kehittämisleirit kruunaavat kokonaisuuden.

Tuliko nälkä? Ei hätää, tarjoilen sinulle mielelläni valikoituja paloja konsortion selvityksen alustavista havainnoista.

Ensinnäkin kehittämisen strategisuus vaikuttaisi täsmentyvän aluetason pienentyessä. Laaja ja mahdollistava Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma antaa tilaa alueellisille ja paikallisille painotuksille, mutta laajuuden kääntöpuolena on ydinteemojen strategisen kokonaisnäkemyksen hämärtyminen. Alueellisella tasolla strategisempaa otetta oli jo paikoin havaittavissa ja paikalliselle tasolle tultaessa suunnitelmat näyttäytyivät yhä tavoitteellisempina ja ohjelmallisen kehittämisotteen omaavina.

Toiseksi tulosten ja vaikutusten mittaaminen on vaihtelevaa. Tietoa syntyy ja sitä myös kerätään, mutta sen hyödynnettävyys on vajavaista. Alueiden vertailun katsottiin  muodostuvan vaikeaksi, kun suunnitelmien toteutumisen seuranta ei ole järjestelmällistä. Selkeiden ohjeiden tahdittama ja jo tavoitteita asetettaessa alkava seurannan kehittäminen loisi lähtökohdat yhtenäisen linjan rakentamiselle.

Kolmanneksi, toimintaryhmät nimettiin maaseudun kehittämisen paikallishelmiksi. Leader-toiminnan merkitystä ja lisäarvoa arvioitiin varsin myönteiseen sävyyn. Toimintaryhmien asemaa paikallistoimijoiden ja hallinnon välimaastossa pidettiin erityislaatuisena ja paikallisen tason aktivoinnin nähtiin lisänneen paikallisyhteisöjen yhteenkuuluvuutta.

Voit seurata tarkemmin koko kattauksen valmistumista ja nauttia matkan varrella tarjoiltavista makupaloista Uutisalpakka-blogissa (http://uutisalpakka.blogspot.fi/).

Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Ensi viikolla julkaistava MDI:n väestöennuste tarjoaa tilastotietoa Suomen väestönkehityksestä. Tilastollisen tiedon rinnalle kaivataan myös laadullista tietoa, joka syventää ymmärrystä väestönkehitykseen liittyvistä ilmiöistä. Laadullinen tieto auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat toimet, joilla voi luoda pohjaa kestävälle kehitykselle kunnissa ja alueilla.

Lue lisää Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Suomen kaikki väestönkasvu 2010-luvun puolivälin jälkeen on nojannut maahanmuuttoon ja tulee lähes varmasti nojaamaan myös tulevaisuudessa. Maahanmuuton rooli väestönkasvun kiihdyttäjänä ja väestönsupistumisen hillitsijänä on korostunut huomattavasti 2020-luvun aikana niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Tämä on muuttanut tai muuttamassa kuvaa kansallisesta väestönkehityksestä ja tarjoaa ehkä suurimman liikkumavaran väestönkehityksessä merkittävälle joukolle kuntia, vahvistaen etenkin nuoren työikäisen väestön kehitystä.

Lue lisää Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen

Kuntatalolle kokoontuivat 16.–17. toukokuuta Suomen kaupunki- ja aluekehityksen asiantuntijat ja viranhaltijat. Kahden päivän aikana noin 150 ihmistä pohti, keskusteli, oppi ja ideoi kaupunkien nykyhetkeä ja tulevaisuutta. MDI:n, Kuntaliiton ja Kuntasäätiön järjestämän tapahtuman ohjelmasta vastasivat alan huippuasiantuntijat ja -keskustelijat. Tervetuloa kurkkaamaan kuvien muodossa symposiumin tunnelmiin.

Lue lisää Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen