Blogi: Maistiaisia maaseutuselvityksestä

Kuvittele tilanne, jossa työpöydälläsi lepää uunituoretta maaseudun kehittämisen paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason selvitysmateriaalia. Malttaisitko pitää näppisi erossa tästä herkullisesta asetelmasta vai kävisitkö ahnaasti materiaalin kimppuun ahmien itsesi informaatioähkyn partaalle? MDI:n tiimi ja allekirjoittanut päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon, tosin ähkyä ei päässyt syntymään, vaan nälkä pikemminkin kasvoi syödessä. Onneksi tarjolla oli vasta palasia väliraportista ja kattaus ei suinkaan pääty tähän, vaan selvitystyön syventäminen, verkostojen analysoinnit ja syyskuussa eripuolilla Suomea järjestettävät ALPAKKA-kehittämisleirit kruunaavat kokonaisuuden.

Tuliko nälkä? Ei hätää, tarjoilen sinulle mielelläni valikoituja paloja konsortion selvityksen alustavista havainnoista.

Ensinnäkin kehittämisen strategisuus vaikuttaisi täsmentyvän aluetason pienentyessä. Laaja ja mahdollistava Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma antaa tilaa alueellisille ja paikallisille painotuksille, mutta laajuuden kääntöpuolena on ydinteemojen strategisen kokonaisnäkemyksen hämärtyminen. Alueellisella tasolla strategisempaa otetta oli jo paikoin havaittavissa ja paikalliselle tasolle tultaessa suunnitelmat näyttäytyivät yhä tavoitteellisempina ja ohjelmallisen kehittämisotteen omaavina.

Toiseksi tulosten ja vaikutusten mittaaminen on vaihtelevaa. Tietoa syntyy ja sitä myös kerätään, mutta sen hyödynnettävyys on vajavaista. Alueiden vertailun katsottiin  muodostuvan vaikeaksi, kun suunnitelmien toteutumisen seuranta ei ole järjestelmällistä. Selkeiden ohjeiden tahdittama ja jo tavoitteita asetettaessa alkava seurannan kehittäminen loisi lähtökohdat yhtenäisen linjan rakentamiselle.

Kolmanneksi, toimintaryhmät nimettiin maaseudun kehittämisen paikallishelmiksi. Leader-toiminnan merkitystä ja lisäarvoa arvioitiin varsin myönteiseen sävyyn. Toimintaryhmien asemaa paikallistoimijoiden ja hallinnon välimaastossa pidettiin erityislaatuisena ja paikallisen tason aktivoinnin nähtiin lisänneen paikallisyhteisöjen yhteenkuuluvuutta.

Voit seurata tarkemmin koko kattauksen valmistumista ja nauttia matkan varrella tarjoiltavista makupaloista Uutisalpakka-blogissa (http://uutisalpakka.blogspot.fi/).

Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa  

Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen.

Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa  

Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua  

Kun Suomessa puhutaan Kanadan maahanmuuttomallista, annetaan usein kuva, että maa pisteyttäisi kaikki maahanmuuttajat. Näin ei kuitenkaan ole. Kanadan mallista voidaan ottaa silti oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa nykyistä helpommin työperusteisille maahanmuuttajille. Tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteiskunnan vastaanottavuutta.

Lue lisää Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua  
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.