C23-maakuntakeskusten väestöennuste 2040: Väestö keskittyy, mutta puolessa maakunnista on kuitenkin kasvava keskus

MDI:n C23 väestöennusteen mukaan väestön ja työikäisen väestön kasvu keskittyy koko maassa suurten kaupunkien työssäkäyntialueille. Joka toisessa maakunnassa on kuitenkin kasvava keskus. Ennusteen mukaan 23 keskuskaupungista kasvaa 12 ja 11 supistuu vuoteen 2040 mennessä.

Suurimpien kaupunkien toiminnalliseen alueeseen kuuluvat kunnat pystyvät kasvamaan jatkossakin, mutta tilanne kääntyy jo työssäkäyntialueiden reunoilla. Muualla maassa väestönkasvu jää vain oman alueensa ydinkaupunkiseudun keskeisimpiin kuntiin.

Väestön keskittyminen tapahtuu usealla tasolla samaan aikaan: pienemmistä kaupungeista suurempiin, keskisuurista korkeakoulukaupungeista pääkaupunkiseudulle ja kasvukolmion muihin isoihin kaupunkeihin sekä suurten kaupunkien ja maakuntien reuna-alueilta kohti keskuskaupunkia.

Vahvin kasvu keskittyy kasvukolmioon, mutta kasvu keskittyy lähes täysin kasvukolmion kärkiin, suurten keskuskaupunkien kasvukehälle. Niiden ulkopuolella väestö supistuu erittäin voimakkaasti, jopa vahvan Uudenmaan reunoilla.

Keskisuurten kaupunkien mahdollinen kasvu ei sen sijaan riitä nostamaan ympäröiviä kuntia kasvuun. Kasvu uhkaa jäädä heikoimmaksi erityisesti perinteisissä rakennemuutoksen rasittamissa teollisissa kaupungeissa, joissa on rajalliset korkeakoulutusmahdollisuudet.

Usealla kaupungilla ja maakunnalla on merkittävää potentiaalia ennakoitua vahvempaan kasvuun. Nämä ”piilopotentiaaliset” tekijät perustuvat kaupunkien ja kuntien omiin toimiin kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä mahdollisen sijaintiedun hyödyntämiseen. Valtavirrat keskittyvät harvoihin keskuksiin, mutta vastavirtojen määrä voi kasvaa ajan kanssa. Etenkin asumiskustannukset, asuin- ja elinympäristöön liittyvät pehmeät veto- ja pitovoimatekijät ja liikenneyhteydet saattavat vaikuttaa tulevien muuttovirtojen suuntaan. Kasvavan keskuskaupungin asumisen kallistuminen yhdistettynä nopeisiin työssäkäyntiyhteyksiin ja laajeneviin työssäkäyntialueisiin muodostaa yhdistelmän, joka saattaa nostaa joitakin kaupunkeja uuteen, vahvempaan nousuun.

MDI on laskenut väestöennusteen 2040 kaikille maakuntakeskuksille (C21+2*), näitä ympäröiville työssäkäyntialueille sekätyössäkäyntialueiden ulkopuolelle jääville maakunnille. Ennuste nojaa tuoreimpiin syntyvyyslukuihin, vuosien 2015–2018 suhteellisiin muuttoalttiuksiin sekä 2010-luvun keskimääräisen maahanmuuton tasoon sekä kuolleisuuteen korjattuna parantuneella elinajanodotuksella.

Oheinen ennusteaineisto pitää sisällään keskuskaupunkien ja niiden työssäkäyntialueiden sekä maakuntien väestöennusteen vuoteen 2040 asti.

Lisätietoja: Rasmus Aro, asiantuntija, MDI puh. 040 187 1027 tai rasmus.aro@mdi.fi

* C23 kaupunkijoukkoon kuuluvat kaikki yli 50 000 asukkaan kaupungit. Lisäksi joukkoon on lisätty alle 50 000 asukkaan maakuntakeskukset (Kokkola ja Kajaani). C23 joukko on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Hämeenlinna, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Kotka, Salo, Porvoo, Kokkola, Kajaani.

Aineisto:

C23-maakuntakeskusten väestöennuste 2040

 

Tiedote

 

 

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.