Blogi: Voiko valtio enää ohjailla muuttoliikettä?

Valtion keinot ohjata aluekehitystä ovat 2000-luvulla huvennet vähiin. Jäljelle on jäänyt päättäjien innokas retoriikka. Näin voi tiivistää uutuuskirjamme Kaupunkipolitiikan uusi aika pääviestin.

Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista haluaa valtion rajoittavan kaupungistumista. Kirja auttaa arvioimaan, millä keinoin tämä voisi olla mahdollista. Taustalla on sotien jälkeisen kauden kaupungistumista jarruttavan aluepolitiikan menestystarina.

1950-luvulla Suomi muuttui vauhdilla maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi isojen valtiollisten investointien saattelemana. Teollisuuspolitiikan terä aluekehityksen ohjaamisessa hupeni kuitenkin jo ajat sitten. Äänekosken ja Uudenkaupungin esimerkit osoittavat, etteivät jättimäisetkään tehdasinvestoinnit enää käännä paikkakunnan väkilukua nousuun.

Valtiovallan päätös yliopistolaitoksen hajasijoituksesta 1960-luvulla on myöhemmin osoittautunut viime vuosisadan merkittävimmäksi kaupunkipoliittiseksi teoksi. 50 vuotta sitten Pori ja Oulu olivat samankokoisia kaupunkeja, nyt Oulu on kaksi kertaa Poria suurempi – huolimatta siitä, että Pori on edelleen menestyvä teollisuuskaupunki. Yliopisto ja sen vauhdittamana Oulussa kehitetty teknologiapohjainen innovaatiokaupungin konsepti ovat olleet kansainvälinen menestystarina. Suomen kasvukeskukset ovat edelleen yhtä kuin yliopistokaupungit. Mutta uutta ohjausvaikutusta yliopistopolitiikalla ei enää ole. Valtionhallinnosta irrotetut yliopistot päättävät autonomisesti asioistaan. Valtio voi katsoa vain sivusta, kun Savonlinna menetti yliopistonsa.

Valtion työpakkojen kasvu ulottui hyvinvointivaltion rakentamisen aikoihin 1970- ja 80-luvuilla myös maakuntiin. 2000-luvulla valtionhallintoa on systemaattisesti tehostettu ja virtaviivaistettu erityisesti väliportaan osalta. Valtion palveluksessa olevien määrä on parissakymmenessä vuodessa puolittunut, ja vähennykset ovat suurelta osin kohdistuneet maakuntiin. On vaikea nähdä, että valtion työpaikkojen uudella alueellistamisella voisi olla merkittävää vaikutusta aluekehityksen isoon kuvaan.

Valtiolla on edelleen tärkeä rooli liikenneinfran rahoittajana. Kuluvan vuosikymmenen aikana on vihdoin nähty kasvukeskusten asuntotuotannon renessanssi, jota ovat vauhdittaneet raideinvestoinnit, esim. kehärata ja länsimetro. Kaupungistumisen rajoittamisen näkökulmasta nämä valtiovallan keinot ovat kuitenkin paradoksaalisia, koska ne tuovat lisää asuntotarjontaa ja näin pikemminkin vauhdittavat kaupungistumista.

Muutto on aina ihmisten omaan vapaaseen tahtoon perustuva ratkaisu, jonka motiivit ovat yksilöllisiä. Tampereen vetovoima Suomen suosituimpana asuinpaikkana on säilynyt vahvana, vaikka kaupungin työttömyysaste on aika korkea. Muuttoliike suuntautuu sinne – ei niinkään työn perässä – vaan Tampereen käsittämättömän imun vuoksi. Muuttoliikkeen valtiollisen ohjailun aika on ohi.

Kaupunkipolitiikan uusi aika, toimittaneet Eero Holstila ja Timo Hämäläinen, Rakennustieto 2019. Julkaistaan 23.10.2019.

Kanadan menestysresepti: sanoja ja tekoja 

Kanadan menestyksekkäästä maahanmuuttopolitiikasta puhuttaessa pistesysteemi nousee usein keskiöön. Se on kuitenkin vain osa Kanadan maahanmuuttosysteemin työkalupakkia, eikä se toimisi ilman vastaanottavaa yhteiskuntaa. Kanadan onnistumisen avain onkin yhteiskunta, johon maahanmuuttaneen on mahdollista solahtaa omana itsenään, ja tuntea kuuluvuutta.

Lue lisää Kanadan menestysresepti: sanoja ja tekoja 

Mihin Tampere on menossa?

Tampereen kaupunki laati keväällä 2025 yhdeksän muutosaluekorttia kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisistä, systeemisiä ratkaisuja vaativista muutosalueista. Tampereen muutosilmiöt heijastelevat kansallisia ja globaaleja ilmiöitä, mutta painottuvat kaupungin väestön, elinkeinorakenteen ja sijainnin myötä omaleimaisella tavalla. MDI oli mukana tukemassa muutosaluekorttien laadintaa.

Lue lisää Mihin Tampere on menossa?

Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? 

Kunnan- ja aluevaltuustot ovat vaihtumassa, sillä tulevana sunnuntaina 13. huhtikuuta järjestetään samanaikaisesti kunta- ja aluevaalit. Uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuussa. Ennen vaaleja on hyvä tarkastella, miten kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat arvioineet kuntiensa valtuustojen toimintaa päättymässä olevalla valtuustokaudella.

Lue lisää Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? 
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.