Blogi: Siirtolaisuus tuo säpinää kaupunkipolitiikkaan

Eurooppa harmaantuu ja Suomi kulkee kehityksen kärjessä. Väkiluku olisi jo pari vuosikymmentä sitten kääntynyt laskuun ilman maahanmuuttoa. Suuri osa maata tyhjenee, hyvää asuntokantaa ja arvokasta infraa jää vaille käyttöä.

Suuret kaupungit imevät kasvun. Pelkästään Helsingin seudulla asuu nyt 100 000 ihmistä enemmän kuin vuoden 2010 alussa. Muu maa yhteensä on jäänyt nollille.

Miten ihmeessä näin iso väkimäärä on voinut sujahtaa metropolin asuntokantaan? Onhan asuminen Helsingissä tuplasti kalliimpaa kuin maassa keskimäärin. Ja stadissa asutaan ahtaammin kuin missään muussa Suomen kunnassa. Asuntotuotantokaan ei ole viime vuosina mainittavasti noussut.

Selitys löytyy tilastosta. Asumisväljyyden kasvu on Helsingissä pysähtynyt. Nyt tiivistetään paitsi kaupunkia myös asuntojen sisällä.

Kestävän kehityksen ja resurssiviisauden näkökulmasta tämä vaikuttaa mainiolta, eikö? Lämmitettäviä kuutioita ei tarvitakaan niin paljon kuin trendiennusteen mukaan piti rakentaa. Porukka on valmis tiivistämään ja silti maksamaan asumisestaan kovan hinnan.

Näin ei valitettavasti voi jatkua. Suomeen tulee tänä vuonna kymmeniä tuhansia siirtolaisia, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, miten kansainväliset muuttovirrat jatkossa kehittyvät. Vaikka vuoden 2015 siirtolaisuuspiikki jäisi tilapäiseksi, edessä on joka tapauksessa iso asutusprojekti.

Kuluva syksy on osoittanut, että Suomessa on runsaasti tyhjää asumiseen sopivaa tilaa. Muutamassa viikossa on avattu kymmeniä vastaottokeskuksia, ja sopivista tiloista tuntuu markkinoilla olevan jopa ylitarjontaa. Pysyvämpää edullista asumista olisi jatkossa tarjolla monilla pienillä paikkakunnilla. On kuitenkin todennäköistä, että puolet tulijoista asuu muutaman vuoden kuluttua Helsingin seudulla ja neljäsosa muissa suurimmissa kaupungeissa.

Ahtaampi asuminen ei kuitenkaan voi olla pysyvä ratkaisu. Alimitoitettu asuntotuotanto on ollut tärkein syy asumisen jatkuvaan kallistumiseen kasvukeskuksissa. Suomessa on nyt toden teolla keskityttävä asuntopolitiikkaan.

MDI:n viime keväänä yhdessä kumppaneiden kanssa kokoama kaupungistumisen tiekartta pitää nyt kaivaa esille ja päivittää vastaamaan muuttunutta tilannetta. Jos maan hallitus on toimeton, kaupungeilla itsellään on nyt suuri vastuu tehdä tarpeelliset tulevaisuusinvestoinnit.

Eero Holstila

Kuva: Anssi Kumpula