Blogi: Perusprosessi parilla tvistillä, kiitos!

Marjavuosi oli hyvä. Alkaen lakoista, siirryin mustikoihin, vadelmiin ja nyt puolukoihin. Karpalot vielä odottavat. Prosessi oli sama. Hyttystakki päälle, ämpäri käteen ja metsään. Ympäristö vaihtui soilta saloille, mutta perusperiaate oli sama: käsin tai poimurilla marjoja astiaan. Päteekö tämä muuhunkin työntekoon: sama perusprosessi muutamalla muutoksella?  Mitkä työtavat ovat hyväksi hiottuja rutiineja, jotka helpottavat työn tekemistä ja mitkä riippakiviksi muodostuneita pinttyneitä tapoja? Näitäkin asioita ennätti miettiä ennen kuin ämpäri oli täynnä.

Puolukka-aika on käsillä. Kuva: Anssi Kumpula.

Omalta osaltani tämä loppukesä oli erilainen, sillä palatessani metsästä en palannutkaan heti asiantuntijaksi SeAMKille vaan sain mahdollisuuden ravistella omia rutiinejani vaihtamalla työympäristöä viideksi viikoksi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:lle. Molemmissa paikoissa perustyössä vaikuttaa olevan paljon tuttuja elementtejä. Etsitään tietoa, selvitetään asioita, yhdistellään sirpaleista tietoa järkeviksi, helppokäyttöisiksi ja nopeasti omaksuttaviksi kokonaisuuksiksi sekä ehkä saadaan selville jotakin uuttakin. Työpajojen, seminaarien ja muiden tapaamisten osuus on nyt kaikilla vähäinen aiempaan verrattuna. Mielenkiintoisemmaksi nousikin oikeastaan työn tekemisen organisointi, työyhteisö ja tavat.

Kiitos ei seiso vasta lopussa

Kuinka toimii organisaatio, jonka työntekijät ovat maantieteellisesti hajallaan laajalla alueella Suomessa? Valtakunnallisesti toimivalle aluekehittämisen asiantuntijaorganisaatiolle laajasta maantieteellisestä levinneisyydestä on varmasti hyötyäkin. Vaikka työkaveri ei olekaan fyysisesti lähellä, pikaviestimet, puhelin ja videopuhelut toimivat, ja dokumentteja voidaan työstää yhtä aikaa verkon avulla. Kameran välityksellä pääsee näkemään kasvoja. Viime kevään jäljiltä tässä ei ole enää useimmille muillekaan mitään uutta.

Erityisen positiivisesti huomioni on kiinnittynyt siihen, kuinka täällä tartutaan toimeen sekä kiitetään. Palavereissa ei tarvitse kauaa kysellä, että ottaisiko joku tämän tehtäväkseen, vaan nimiä alkaa ilmaantua verkossa auki olevalle asialistalle. Mahtavaa! Pienistäkin asioista muistetaan sanoa ”kiitos”. Työyhteisöllä on oma hyvän mielen kanava. Kun vaikkapa asiakas välittää kehuja, ne päätyvät kaikkien nähtäville.  Yrityksen sisäistä ”häröilyä” varten on oma kanavansa. Uskallan väittää, että juuri tällaiset asiat ovat omiaan sitomaan yhteen hajallaan työskenteleviä työkavereita. Kahvipöydässä kerrottavia juttuja ponnahtelee häröilykanavalla, ja niiden avulla saa ilahdutettua kollegaa. Nämä kanavat viestittävät mukavia ja keventäviä asioita työntekemisen lomaan. Itse asiassa näiden kanavien kautta työyhteisöön uutena henkilönä tuleva voi melko nopeasti nähdä, millaista huumoria tässä firmassa viljellään.

Kohdataan työkaveri verkossa

Yhteisten onnistumisten – niin pienien kuin isojenkin – läpi käyminen yhteisesti viikoittain on hyvä tapa. On mahdollista istua saman pöydän ääressä palavereissa, joissa läsnäolijat puhuvat toistensa ohi tai joku ei saa ääntään kuuluville. Vastaavasti on aivan mahdollista, että verkkopalaverit saadaan toimimaan niin, että jokainen saa asiansa kuuluville ja kiitoksen kautta tuodaan esiin onnistumisia. Kommunikaatio vaatii toimiakseen luottamusta ja avointa ilmapiiriä, tapahtuipa se kasvokkain tai verkossa. On oma tarinansa, kuinka sellainen saadaan aikaan. Viiden viikon kokemuksella sanon, että MDI on siinä onnistunut hyvin.

Kiitoksia kaikille midiläisille lämpimästä vastaanotosta, helposta lähestyttävyydestä ja hyvinpitelystä! Puolukoita ja karpaloita keräillessä on hyvä miettiä, kuinka näitä havaintoja ja opittuja hyviä toimintatapoja saa parhaiten hyödynnettyä seuraavien tehtävien perusprosesseissa.

Kirjoittaja

Salla Kettunen on SeAMKin TKI-asiantuntija, joka vieraili meillä työelämäjaksolla.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa