Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Perusprosessi parilla tvistillä, kiitos! Blogi: Perusprosessi parilla tvistillä, kiitos! 4.9.2020 Marjavuosi oli hyvä. Alkaen lakoista, siirryin mustikoihin, vadelmiin ja nyt puolukoihin. Karpalot vielä odottavat. Prosessi oli sama. Hyttystakki päälle, ämpäri käteen ja metsään. Ympäristö vaihtui soilta saloille, mutta perusperiaate oli sama: käsin tai poimurilla marjoja astiaan. Päteekö tämä muuhunkin työntekoon: sama perusprosessi muutamalla muutoksella? Mitkä työtavat ovat hyväksi hiottuja rutiineja, jotka helpottavat työn tekemistä ja mitkä riippakiviksi muodostuneita pinttyneitä tapoja? Näitäkin asioita ennätti miettiä ennen kuin ämpäri oli täynnä. Puolukka-aika on käsillä. Kuva: Anssi Kumpula. Omalta osaltani tämä loppukesä oli erilainen, sillä palatessani metsästä en palannutkaan heti asiantuntijaksi SeAMKille vaan sain mahdollisuuden ravistella omia rutiinejani vaihtamalla työympäristöä viideksi viikoksi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:lle. Molemmissa paikoissa perustyössä vaikuttaa olevan paljon tuttuja elementtejä. Etsitään tietoa, selvitetään asioita, yhdistellään sirpaleista tietoa järkeviksi, helppokäyttöisiksi ja nopeasti omaksuttaviksi kokonaisuuksiksi sekä ehkä saadaan selville jotakin uuttakin. Työpajojen, seminaarien ja muiden tapaamisten osuus on nyt kaikilla vähäinen aiempaan verrattuna. Mielenkiintoisemmaksi nousikin oikeastaan työn tekemisen organisointi, työyhteisö ja tavat. Kiitos ei seiso vasta lopussa Kuinka toimii organisaatio, jonka työntekijät ovat maantieteellisesti hajallaan laajalla alueella Suomessa? Valtakunnallisesti toimivalle aluekehittämisen asiantuntijaorganisaatiolle laajasta maantieteellisestä levinneisyydestä on varmasti hyötyäkin. Vaikka työkaveri ei olekaan fyysisesti lähellä, pikaviestimet, puhelin ja videopuhelut toimivat, ja dokumentteja voidaan työstää yhtä aikaa verkon avulla. Kameran välityksellä pääsee näkemään kasvoja. Viime kevään jäljiltä tässä ei ole enää useimmille muillekaan mitään uutta. Erityisen positiivisesti huomioni on kiinnittynyt siihen, kuinka täällä tartutaan toimeen sekä kiitetään. Palavereissa ei tarvitse kauaa kysellä, että ottaisiko joku tämän tehtäväkseen, vaan nimiä alkaa ilmaantua verkossa auki olevalle asialistalle. Mahtavaa! Pienistäkin asioista muistetaan sanoa ”kiitos”. Työyhteisöllä on oma hyvän mielen kanava. Kun vaikkapa asiakas välittää kehuja, ne päätyvät kaikkien nähtäville. Yrityksen sisäistä ”häröilyä” varten on oma kanavansa. Uskallan väittää, että juuri tällaiset asiat ovat omiaan sitomaan yhteen hajallaan työskenteleviä työkavereita. Kahvipöydässä kerrottavia juttuja ponnahtelee häröilykanavalla, ja niiden avulla saa ilahdutettua kollegaa. Nämä kanavat viestittävät mukavia ja keventäviä asioita työntekemisen lomaan. Itse asiassa näiden kanavien kautta työyhteisöön uutena henkilönä tuleva voi melko nopeasti nähdä, millaista huumoria tässä firmassa viljellään. Kohdataan työkaveri verkossa Yhteisten onnistumisten – niin pienien kuin isojenkin – läpi käyminen yhteisesti viikoittain on hyvä tapa. On mahdollista istua saman pöydän ääressä palavereissa, joissa läsnäolijat puhuvat toistensa ohi tai joku ei saa ääntään kuuluville. Vastaavasti on aivan mahdollista, että verkkopalaverit saadaan toimimaan niin, että jokainen saa asiansa kuuluville ja kiitoksen kautta tuodaan esiin onnistumisia. Kommunikaatio vaatii toimiakseen luottamusta ja avointa ilmapiiriä, tapahtuipa se kasvokkain tai verkossa. On oma tarinansa, kuinka sellainen saadaan aikaan. Viiden viikon kokemuksella sanon, että MDI on siinä onnistunut hyvin. Kiitoksia kaikille midiläisille lämpimästä vastaanotosta, helposta lähestyttävyydestä ja hyvinpitelystä! Puolukoita ja karpaloita keräillessä on hyvä miettiä, kuinka näitä havaintoja ja opittuja hyviä toimintatapoja saa parhaiten hyödynnettyä seuraavien tehtävien perusprosesseissa. Kirjoittaja Salla Kettunen on SeAMKin TKI-asiantuntija, joka vieraili meillä työelämäjaksolla. etätyö työelämä työyhteisö Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?