Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Osallistava budjetointi aluekehittämisessä – ratkaisu kansalaisten osallistamisen perustavanlaatuisimpaan ongelmaan Blogi: Osallistava budjetointi aluekehittämisessä – ratkaisu kansalaisten osallistamisen perustavanlaatuisimpaan ongelmaan 19.9.2018 Jere Talvitie Kirjoittajan muut artikkelit Parhaillaan meneillään olevan julkissektorin johtamisen kolmannen kehittämisaallon, eli uuden julkisen hallinnan (NPG) keskiössä on eri toimijoiden välinen vuorovaikutteinen ja verkostomainen toimintatapa. Sen sijaan, että julkinen hallinto toimisi kasvottomana ja byrokraattisena koneistona, voidaan sen rooli nähdä pikemminkin avoimena ja keskustelevana organisaationa, joka pyrkii yhteistoimintaan eri toimijoiden, kuten yritysten, asiakkaiden ja järjestöjen kanssa. Keskeinen elementti tässä vuorovaikutteisuutta painottavassa toimintatavassa on sidosryhmien osallistaminen. Osallistamista painotetaan nykyään osana lähes kaikkia julkisen sektorin kehittämistoimenpiteitä. Enää ei todennäköisesti löydy yhtäkään kunta- tai maakuntastrategiaa, jossa ei olisi painotettu esimerkiksi asukkaiden osallistamista ja osallisuuden eri mekanismien edistämistä. Osallistamista riivaa kuitenkin yksi demokratialle leimallinen ongelma – kansalaisia voi olla melko vaikea tavoittaa kiireisen arjen keskellä ja saada osallistumaan esimeriksi maaseutu- tai kaupunkikehittämistä koskeviin hankkeisiin. Lähestulkoon mahdottomaksi tämä käy, mikäli kansalaiset kokevat, ettei heidän osallistumisellaan ole vaikutusta. Yksi osallistamisen muoto, joka antaa osallistujille konkreettisen lopputuloksen ja jäljen on osallistava budjetointi. Sillä voidaan nähdä olevan kansalaisille suora intressiyhteys, sillä esimerkiksi kuntaorganisaatioissa liikkuu kansalaisten rahaa, joka on kerätty joko suoraan veroina, tai jaetaan valtionhallinnon kautta yhteisöveron jakona tai valtionosuuksina. Loppupeleissä kuntien vastuullisuus, uskottavuus ja luotettavuus kulminoituu näiden varojen hyvään hoitoon. Yksi osoitus budjetoinnin demokraattisuudesta on sinällään jo vaaleilla valitut kunnallisvaltuustot, joiden tehtävänä on hyväksyä kuntien seuraavan vuoden talousarviot. Osallistava budjetointi vie kuitenkin tämän ajatuksen hieman pidemmälle. Osallistavan budjetoinnin järjestämistapoja on useita, mutta pääpiirteittäin sen voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että esimerkiksi tietyn kaupungin asukkaat saavat ideoida omaa aluettaan koskevia kehitysehdotuksia, ja näistä eniten ääniä saaneille ehdotuksille myönnetään rahoitus kaupungin budjetista. Kansainvälisellä tasolla vertailtuna tullaan nopeasti johtopäätökseen siitä, että Suomessa ollaan vielä aika pitkälti lapsenkengissä, kun puhutaan osallistavasta budjetoinnista. Näin on todennut muun muassa Kuntaliitto viime vuonna julkaisemansa osallistavan budjetoinnin oppaan saatesanoina. Kokeiluja ja pilotointeja toki löytyy, mutta laajempaan käyttöön osallistava budjetointi ei ole vielä päässyt. Vertailun vuoksi esimerkiksi Brasiliassa sijaitsevan Porto Alegren kaupungissa osallistuu vuosittain jopa 50 000 henkilöä päättämään siitä, kuinka 20 % kaupungin budjetista käytetään tulevana vuonna. Verkosta löytyy jopa erään World Bank Groupin asiantuntijan laatima kartta, johon on koottu alueita, joissa osallistavaa budjetointia sovelletaan. Kartasta ilmenee, että pääpaino on toistaiseksi liberaaleissa markkinatalouksissa. Jostain täytyy kuitenkin aloittaa. Olisikin sopivaa, että osallistavan budjetin soveltaminen aloitettaisiin hieman pehmeämmistä lohkoista kuten vaikkapa kunnan liikunta- ja kulttuuripalveluiden muotoilun kautta. Hyväksi todettujen käytäntöjen löytymisen myötä osallistamista voisi viedä eteenpäin hieman ”kovempiin” lohkoihin, kuten vaikkapa alueiden käytön suunnitteluun ja elinkeinopolitiikkaan. Eräs mielenkiintoinen kotimainen esimerkki onkin Helsingin kaupunginvaltuuston päätös jakaa loppuvuodesta 4,4 milj. eur kaupunkilaisten käyttöön osallistavan budjetoinnin muodossa. Barberan ym. (2016) tutkimuksiin pohjautuvat vinkit osallistavassa budjetoinnissa onnistumiseen: 1. Tärkeää on, että vastataan kansalaisten tarpeisiin ja eri ihmisryhmien äänien kuuluvuuteen osallistumisprosessissa (Responsiveness and Representation) 2. Pyritään kommunikoimaan kansalaisten kanssa ja saada heidät sitoutumaan mukaan prosessiin. Kansalaisten kanssa kommunikoinnin tulisi yhteisissä hankkeissa olla interaktiivista tietojen vaihtoa ja halua ottaa aidosti huomioon vertikaalisesti alhaalta ylöspäin nousevat ideat. Vuorovaikutteisuuden ei tulisi perustua ajatukselle, että osallistamista harjoitetaan vain muodon vuoksi (Inclusiveness and Interaction) Kysy lisää Jere Talvitie Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mihin Tampere on menossa? Blogi 11.6.2025 Kirsi Siltanen Tampereen kaupunki laati keväällä 2025 yhdeksän muutosaluekorttia kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisistä, systeemisiä ratkaisuja vaativista muutosalueista. Tampereen muutosilmiöt heijastelevat kansallisia ja globaaleja ilmiöitä, mutta painottuvat kaupungin väestön, elinkeinorakenteen ja sijainnin myötä omaleimaisella tavalla. MDI oli mukana tukemassa muutosaluekorttien laadintaa. Lue lisää Mihin Tampere on menossa?
Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? Blogi 9.4.2025 Anna Vainio Nanna Nieminen Kunnan- ja aluevaltuustot ovat vaihtumassa, sillä tulevana sunnuntaina 13. huhtikuuta järjestetään samanaikaisesti kunta- ja aluevaalit. Uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuussa. Ennen vaaleja on hyvä tarkastella, miten kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat arvioineet kuntiensa valtuustojen toimintaa päättymässä olevalla valtuustokaudella. Lue lisää Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista?
Mihin kuntasi strategia perustuu? Blogi 12.3.2025 Nanna Nieminen Kuntavaaliehdokkaat on nimetty ja vaalihumu alkaa nousta kunnissa ympäri Suomen jatkuen huhtikuun viralliseen äänestyspäivään, 13.4. asti. Vaalit tarkoittavat valtuustokauden vaihtumisen lisäksi strategian laadintaa tai päivittämistä. Tietoon pohjautuvaa arviota nykytilasta ei tulisi strategian laadinnassa unohtaa. Lue lisää Mihin kuntasi strategia perustuu?