Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Nuoret naiset määräävät aluekehityksen suunnan Blogi: Nuoret naiset määräävät aluekehityksen suunnan 21.2.2017 Eero Holstila Kirjoittajan muut artikkelit Helsingissä on vakava pula nuorista miehistä, raportoi Helsingin Sanomat tammikuussa. Sataa naista kohti on vain 86 miestä 20-29 -vuotiaiden ikäluokassa. Naisenemmyys on kärjistynyt voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Samansuuntainen tilanne on muissakin suurissa kaupungeissa kuten Tampereella ja Turussa. Isot kaupungit houkuttelevat nuoria naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä. Vastaavasti pienillä paikkakunnilla nuorten miesten enemmyys saattaa olla silmiinpistävää. Peräkamareihin jää poikia, jotka viihtyvät metsästyksen ja kalastuksen parissa. Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti äskettäin rekrytoivansa 500 uutta työtekijää. Kaupungista kerrotaan, että kiinnostuneita kyllä löytyy, mutta läheskään kaikki eivät aio muuttaa paikkakunnalle. Syynä saattaa olla, että puoliso – useimmiten nuori nainen – ei halua. Onneksi asuntorakentajat ovat hereillä ja uusia kohteita on saatu liikkeelle. Vahvasta teollisesta menestyksestä huolimatta kaupungin väkiluku ei ole vielä kääntynyt nousuun. Sama tilanne on Äänekoskella, jossa on käynnissä miljardiluokan metsäteollisuusinvestointi. Maakuntauudistus mullistaa kuntien tehtävät. Elinvoiman edistäminen mainitaan koulutuksen ohella uuden kunnan ydintehtäväksi. Mutta mikä neuvoksi, kun perinteinen teollisuuden edistämiseen tähtäävä elinkeinopolitiikka ei näytä enää kääntävän väkilukua kasvuun? Perinteisten työpaikkojen sijainti ei enää säätele ihmisten asuinpaikan valintoja samaan tapaan kuin teollisessa yhteiskunnassa. Suuri osa työstä on irtoamassa paikan kahleista. Nuoret valitsevat asuinpaikkansa aivan eri perusteilla kuin vanhemmat ikäluokat. Opiskelumahdollisuudet, monipuolinen elämystarjonta ja vapautumisen lähiyhteisöjen sosiaalisesta kontrollista houkuttelevat etenkin naisia. Lähivuosikymmeninä väki vähenee useimmissa Suomen kunnissa, kun suuret ikäluokat poistuvat ja luonnollinen väestönkasvu muuttuu negatiiviseksi. Lapsuus kaupungistuu, kun synnytysikäiset naiset ovat jo muuttaneet. Vain suurimmissa kaupungeissa ja niiden ympäristökunnissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Kunnan elinvoimapolitiikan painopiste tulee kääntää ihmisiin, jotka asuinpaikan valinnoillaan ratkaisevat aluekehityksen suunnan. Avainryhmä on nuoret naiset. Luulisi, että kuntien elinvoimaponnistelut kohdistuisivat juuri tähän avainryhmään. Mutta enpä ole huomannut tällaisia kuntastrategioita. Elinvoimapolitiikka on usein sisällöltään vanhaa elinkeinopolitiikkaa vain vähän saavutettavuudella ja tapahtumallisuudella kuorrutettuna. Päättäjätkin ovat usein aika ikääntyneitä ja useammin miehiä kuin naisia. Nyt äijämeiningin kausi olkaa olla ohi. Tulevien kuntavaalien jälkeen tarvitaan tuoretta naisnäkökulmaa pölyisten kuntastrategioiden tilalle. Ehkä olisi peräti feministisen elinvoimapolitiikan aika? Nuorten naisten toiveet ja tarpeet tulee ottaa aivan uudella tavalla huomioon. Parhaiten tämä tapahtuu kun asianomaiset ovat itse valtuustoissa asioista päättämässä. Viisas kunnallisjohto kokoaa nuorten naisten ryhmiä ja raateja muotoilemaan tekoja, jotka ovat tämän avainryhmän kannalta tärkeimpiä. Naisenergian ryydittämä paikallinen aktivismi nousee kunniaan. Kysy lisää Eero Holstila Neuvonantaja VTM 050 567 2087 eero.holstila@mdi.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Yhteistyössä on voimaa! – Vuorovaikutteisissa työyhteisöissä kaikki voittavat Blogi 28.12.2022 Sara Anttila Eräs lapsi totesi minulle kerran voimisteluharjoituksissa että ”yhteistyö on rumaa”. Yritin ymmärtää hänen näkemystään siitä, mitä hän sillä tarkoitti, ja selittää hänelle, että yhteistyöllä voi oikeastaan saada aikaan suuria asioita. Organisaatioissa yhteistyö luodaan vuorovaikutuksessa ihmisten välillä jokapäiväisessä arjessa. Lue lisää Yhteistyössä on voimaa! – Vuorovaikutteisissa työyhteisöissä kaikki voittavat
Demography Never Sleeps! Blogi 8.12.2022 Timo Aro Timo Widbom Neil Youngin laulu ’Rust Never Sleeps’ ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan väestö- ja ikärakenteen muutoksista. Mutta totta vieköön, upean sanataiturin viestiä mukaillen demografia ei koskaan nuku! Suomi on hyvä esimerkki maasta, jossa on yhden sukupolven aikana tapahtunut suuri demografinen käänne. Lue lisää Demography Never Sleeps!
Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin? Blogi 30.11.2022 Kaisa Lähteenmäki-Smith Samuli Manu Oletko koskaan ajatellut, miten paljon yhteistä julkisella johtamisella ja politiikalla on urheilun ja taiteen kanssa? Politiikka on “mahdollisen taidetta” — se rajautuu siihen, mikä kulloinkin kyetään viemään yhteiselle agendalle ja toteutukseen. Kompromissien takia sinne harvoin päätyy äärisaavutuksia tai tajunnanräjäyttäviä taidonnäytteitä. Lue lisää Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?