Blogi: Mitä voimme oppia Kärsämäen tarinasta?

Kärsämäen tarinan alkupiste on keväässä 2016. Tein poikani, valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aron kanssa, muuttovetovoima-analyysin kaikista Suomen kunnista. Analyysissä verrattiin kaikkien kuntien muuttovetovoimaisuutta 11 määrällisen ja laadullisen muuttujan avulla. Muuttujat liittyivät kuntien vetovoimaisuuteen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Jokaiselle kunnalle laskettiin summapisteet, jonka jälkeen kunnat laitettiin sijoitusten perusteella jonoon.

Kärsämäen kunta sijoittui jumbosijalle silloisten 313 kunnan joukossa.

Ai että mikä Kärsämäki?

Kärsämäki on noin 2 600 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä reunalla, isojen maanteiden risteyskohdassa. Noin 100 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Oulu ja Kajaani. Vahvat toimialat liittyvät alkutuotantoon, rakennustuoteteollisuuteen, mekaaniseen puunjalostusteollisuuteen ja metalli- ja konepajateollisuuteen. Keskusta hallitsee suvereenisti maalaiskunnan poliittista ilmatilaa. Tämän hetken tunnetuin kärsämäkinen lienee monilahjakkuus Paula Vesala.

Kärsämäen sijoitus pahnanpohjimmaisena herätti suuren julkisen mielenkiinnon. Printissä – ja sähköisessä mediassa oli lukemattomia juttua sekä vetovoimaisimmista kunnista että jälkipään ykkösestä Kärsämäestä. Iltapäivälehdet lähettivät toimittajia ja kuvaajia paikan päälle, ja tekivät omaan tyyliinsä mukaisia juttuja. Itselleni jäi mieleen varsinkin jutut, joiden johtoajatus oli mutkat suoriksi tyyliin ”Näissä kunnissa suomalaiset eivät halua asua” jne.

Kärsämäki ei vaiennut

Kärsämäen tarinan keskeinen pointti on se, että useat kunnat olisivat vastaavassa tilanteessa vaienneet tai kiistäneet analyysin tuloksineen. Tai syyttäneet tekijöitä vääristä metodeista, mittareista tai ajankohdasta.

Mutta Kärsämäki oli toista maata.

Kärsämäki ei pistänyt päätä pensaaseen eikä jäänyt tuleen makaamaan. Päinvastoin. Kärsämäki otti pystypäin vastaan saamansa ilmaisen mediahuomion. Vastaavaa medianäkyvyyttä ei olisi saanut millään maksetulla kampanjalla tai edes isolla rahalla. Kunnan avaintoimijat käärivät hihat. Tulokset purettiin ja tehtiin selkeät suunnitelmat tilanteen kääntämiseksi. Kärsämäen negatiivinen sijoitus käännettiin positiiviseksi ja yhteiseksi voimavaraksi. Surkuttelun sijaan tehtiin ja toimittiin.

Entä nyt 15 kk myöhemmin?

Nyt suunnilleen 15 kuukautta myöhemmin voi kelata, miten kunta reagoi, kun valtakunnallinen mediamoukari iskee niskaan.

Kärsämäen kunta järjesti 20.9.2017 paikallisen kansanopiston kanssa Studia Generalia -tilaisuuden, jossa sain analyysin pääsyyllisenä kunnian pitää alustuksen ”Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen elinvoimasta ja vetovoimasta?”

Oman alustukseni jälkeen oli vuorossa Kärsämäen kunnanjohtajan Esa Jussilan puheenvuoro. Hän kävi puheenvuorossaan läpi, mitä Kärsämäellä tehtiin muuttovetovoima-analyysin tultua julki. Jussilan mukaan Kärsämäki oli puolitoista viikkoa valtakunnan mediajulkisuuden kohteena. Kärsämäki pääsi/joutui iltapäivälehtien kansijuttujen kohteeksi useampana päivänä. Jumbosijoitus oli yllätys Kärsämäelle itselleen, sillä päiväkodit ja koulu pullistelivat lapsista. Julkisuuden myötä vapaat asunnot loppuivat ja väkiluku kääntyi kasvuun parin vuosikymmenen jatkuvan laskun jälkeen.

Kärsämäen kannalta vetovoima-analyysin tarkasteluvuodet osuivat huonoimpaan mahdolliseen ajankohtaan. Ison huonekaluteollisuuden toimijan kaatuminen vei kertaheitolta alueelta yli 200 työpaikkaa. Mittakaava on sama kuin Helsingistä lähtisi yhdessä yössä 50 000 työpaikkaa tai Oulusta 15 400 työpaikkaa. Rakennemuutos romahdutti verotulot ja kiinteistöjen arvot. Tämän seurauksena lähtömuutto kiihtyi useaksi vuodeksi, jotka osuivat samaan ajankohtaan kuin analyysin mittausajanjakso.

Syksyllä 2017 Kärsämäki on pieneksi ja harvaan asutun maaseudun kunnaksi iskukykyinen. Pahin rakennemuutos on selätetty, teollisuus investoi ja asuntorakentaminen on käynnistynyt. Tulevaisuususko on vahva. Kunta panostaa omiin pehmeisiin vetovoimatekijöihinsä, kuten perusopetukseen, lukioon, kulttuuripalveluihin, tapahtumiin ja asumiseen. Kärsämäki on päässyt kasvavan rakennus- ja biotuoteteollisuuden imuun. Yksi kunnan kasvumoottoreista liittyy kiertotalouteen. Paikan henki ja ilmapiiri ovat positiivisia. Tulevaisuuden huoli liittyy osaavan työvoiman saantiin usean harvaan asutun maaseutukunnan tavoin.

Kärsämäen tarinan (l)opetus

Mitä voimme oppia Kärsämäestä? Itse nostan kaksi tekijää yli muiden.

Ensimmäinen opetus liittyy tietojohtamiseen. Kärsämäki on hieno esimerkki paikasta, jossa kunnalle kielteinen ja leimaava tieto muutettiin yhteisellä tekemisellä myönteiseksi ja eteenpäin vieväksi voimaksi. Rehellisen ja realistisen pilvilinnoista vapaan tilannekuvan luominen edellyttää tiedon hyödyntämistä johtamisessa, päätöksenteossa ja valintojen tekemisessä. Joskus negatiivinen tieto, tulos tai kokemus voi olla avain positiiviseen muutokseen ja omaehtoiseen uusiutumiseen.

Toinen opetus liittyy juuri omaehtoisen tekemisen voimaan, yhteisöllisyyteen ja vahvaan tulevaisuususkoon. On tilanteita, jolloin alueen herättelemiseksi tarvitaan riittävän iso ulkoinen shokki. Silloin punnitaan alueen kyky reagoida muutokseen: seuraako lamautuminen ja sisäänpäin kääntyminen vai aktiivinen ja omaehtoinen uusi alku, positiivinen rakennemuutos.

Henkilökohtainen opetus oli, että kuntien tai alueiden rankkaus on aina tekijöilleen modernin raikas itsekidutuksen muoto. Se on luonteeltaan vapaaehtoista astumista poliittiselle miinakentälle. Kiitosten sijaan voi odottaa ärräpäitä sisältävää palautetta.

Kärsämäki käytti oman momentuminsa mielestäni esimerkillisellä tavalla. Kärsämäen tarina täyttää monin tavoin onnellisen draaman ainekset.