Blogi: Miksi tarvitaan uusi väestöennuste?

Väestöennusteen tekeminen ei ole rakettitiedettä, mutta niiden julkaiseminen on räjähdysherkkää ja riskialtista. Ennusteiden maaperä on odotusten, toiveiden ja tunteiden miinakenttää. Ennusteiden laatimiseen liittyy kaksi perussääntöä, jotka usein unohtuvat julkisessa keskustelussa.

Ensiksi, ennusteet eivät yleensä toteudu sellaisenaan, kun maailma ympärillä ei tottele ennusteiden laatijoiden oletuksia ja mallinnuksia. Ennusteisiin liittyy myös aina pieniä ja isoja epävarmuustekijöitä. Oma lukunsa ovat taivaalla liitävät ’mustat joutsenet’, jotka tulevat koronakriisin tavoin aina odottamatta ja yllättäen.

Toiseksi, harvat ovat tyytyväisiä väestöennusteiden lopputulokseen. Kasvavat alueet odottavat aina ennusteilta vieläkin suurempaa kasvua. Supistuvat alueet taas kyseenalaistavat mielellään niiden osuvuuden ja tarpeellisuuden. Lisäksi aina on joukko alueita ja toimijoita, jotka joko kategorisesti kieltävät kaikki ennusteet turhiksi tai odottavat jonkun ihmeen kääntävän väestönkehityksen.

MDI ja Tilastokeskus julkaisivat väestöennusteen viimeksi vuonna 2019. Ennusteet herättivät suurta kiinnostusta ja saivat paljon julkisuutta. Ennusteiden julkaisusta on nyt 18-23 kuukautta. Kaksi vuotta on periaatteessa mitätön aika väestö- ja ikärakenteen muutosten tai väestönkehitykseen liittyvien kehityskulkujen osalta, mutta käytännössä pieni virus on muuttanut vuodessa useita pysyväksi luultuja oletuksia.

Muutama nosto kertoo olennaisen:

1. Koronakriisi ei ole vaikuttanut syntyvyyteen eikä johtanut ainakaan vielä ylikuolleisuuteen, mutta muuttoliikkeeseen se on vaikuttanut enemmän kuin mikään muu tekijä tai ilmiö pitkään aikaan.
2. Koronavuonna 2020 maan sisältä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä yli kaksinkertaistui edeltäviin vuosiin verrattuna. Muuttovoitot hajautuivat myös aiempaa tasaisemmin ympäri maata.
3. Suomen ulkomailta saadut muuttovoitot kasvoivat Suomen kansalaisten lisääntyneiden maahanmuuttojen ansiosta maastamuuttojen samanaikaisesti romahdettua.
4. Useat pitkään oraalla olleet alue- ja väestönkehityksen kehityskulut, kuten etätyö, paikkariippumattomuus, digitalisaatio jne. saivat koronavuonna uutta ilmaa siipien alle. Tilaan, väljyyteen, terveyteen, turvallisuuteen, elämänlaatuun, vapaa-ajan mahdollisuuksiin yms. tekijät nousivat asumiseen ja paikkaan liittyvässä päätöksissä niin sanotulle valintojen kentälle.

Kaikilla muutoksilla voi olla joko ohimeneviä tai pysyviä vaikutuksia tuleviin alueellisiin ja väestöllisiin kehityskulkuihin.

Yksi asia on kuitenkin kristallinkirkas: uusi normaali ei ole väestönkehityksessä sama mitä se oli vielä vuonna 2019.

Kaikista paras (ja imelin) viisauden laji on tunnetusti jälkiviisaus. MDI:n vuoden 2019 ennusteessa oli jälkikäteen arvioituna useita sokeita pisteitä, jotka on mahdollista tehdä paremmin ja monipuolisemmin. Samalla on hyvä nostaa väestöennusteiden kunnianhimon rimaa korkeammalle. Vanhojen väestöennusteiden suurin heikkous on ollut väestön kielirakenteen huomioitta jättäminen ja sen aiheuttamien muutosten vaikutukset väestönkehitykseen. Tämä on heikentänyt niiden tarkkuutta: esimerkiksi pääkaupunkiseudun kasvu saattaa olla aliarvioitu tämän vuoksi.

Julkisuudessa on ylipäätään jäänyt liian vähälle huomiolle se, että kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2014. Siitä lähtien koko maan väestönlisäys on perustunut vain ja ainoastaan vieraskielisen väestön kasvuun. Koko maan väestönlisäys perustuu jatkossakin vieraskieliseen väestöön niin pitkälle kuin katse ulottuu horisonttiin. 

Väestön kielirakenne vaikuttaa väestöennusteen tuloksiin ja ennusteen tulosten hyödyntämiseen etenkin suurilla kaupunkiseuduilla ja ruotsinkielisillä alueilla. Suomen-, ruotsin- ja vieraskielinen väestö muuttaa eri tavoin maan sisällä. Vieraskielisen väestön muuttoalttius on muita kieliryhmiä suurempi, ja muutot ovat keskittymishakuisempia kuin kotimaista kieltä puhuvilla. Monen kunnan ulkomailta saadut muuttovoitot valuvat ajan kanssa pääkaupunkiseudulle.  Vieraskielisen väestön lisäksi myös ruotsinkielisen väestön muuttojen suuntautuminen ja muuttoalttius eroaa suomenkielisestä väestöstä varsinkin maastamuuttojen osalta. Syntyvyydessä on eroja kieliryhmien välillä, sillä vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluku on korkeampi kuin kotimaista kieltä puhuvilla.

Pandemia, koronan jälkeinen aika, liikkuvuudessa tapahtuneet muutokset, etätyön yleistyminen, paikkariippumattomuus, asumiseen ja paikkaan liittyvien preferenssien mahdolliset muutokset ja monet muut toimintaympäristön muutokset huutavat tarvetta uudelle väestöennusteelle. MDI haluaa vastata omalla asiantuntemuksellaan tähän haasteeseen. Siksi MDI julkaisee vuoden 2021 keväällä uuden väestöennusteen, jossa pyritään huomioimaan paremmin aiemmat ennusteiden sokeat pisteet sekä väestönkehityksen dynamiikan ja trendit.

Tavoitteena on tehdä aiempaa osuvampi, tarkempi ja monipuolisempi väestöennuste, jossa tehdään perusuran ympärille vaihtoehtoisia väestöskenaarioita. Ennuste käsittää kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa kieliryhmittäin, sukupuolittain ja ikäluokittain vuoteen 2040 saakka. Tiedon avulla halutaan lisätä alueiden ja toimijoiden ymmärrystä (alue)- ja väestönkehitykseen liittyvistä tekijöistä.

Toivomme uuden ennusteen auttavan alueiden navigoimista muutospyörteisessä toimintaympäristössä ja tarjoavan mahdollisuuden reagoida riittävän ajoissa.

Webinaari

Katso väestöennuste-lounasseminaarin striimivideo YouTube-kanavaltamme. Timo ja Rasmus jakavat uusimman tiedon ja tilannekuvan väestönkehityksestä.