Blogi: Maallemuutto, vastakaupungistuminen, Nurmijärvi-ilmiö 2.0? – Koronakevät tuoreimpien tilastojen näkökulmasta

Koronakevään aikana on keskusteltu paljon kaiken muun ohessa myös koronan ja tästä seuranneen globaalin talouskriisin vaikutuksesta muuttoliikkeeseen ja muuttoliikkeen suuntautumiseen. Koronan on esimerkiksi esitetty hidastavan kaupungistumista, johtavan uuteen Nurmijärvi-ilmiöön tai johtavan pakoon maalle viruksia kuhisevista kaupungeista. Kevään poikkeuksellisuus hankaloitti ja hankaloittaa vaikutusten pohtimista: viimeisestä vastaavan mittaluokan globaalista pandemiasta (Espanjan taudista) on hieman yli sata vuotta aikaa, minkä takia meillä ei ole lähihistoriassa selvää verrokkia, jonka pohjalta voisi tehdä olettamia pandemian vaikutuksista muuttoliikkeeseen.

Keväällä ja pitkälti yhä käytävä keskustelu koronan ja muuttoliikkeen suhteesta perustuukin etenkin mahdollisina pidettyihin vaikutuksiin sekä entisistä talouden kriiseistä johdettuihin olettamiin. Kuitenkin nyt alkusyksynä saatavilla on (ennakko)dataa väestönkehityksestä koronakevään aikana, myös maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Tämän pohjalta voidaan alustavasti tulkita pandemian ”ensimmäisen aallon” suoria vaikutuksia maan sisäiseen muuttoliikkeeseen, joskaan kaikkiin pandemian vaikutuksiin emme mitä luultavimmin voi vielä vastata pariin vuoteen.

Muuttojen määrä ei vähentynyt

Maan sisällä tehtyjä, kuntarajat ylittäviä muuttoja kuukausittain vuosien 2008 – heinäkuun 2020 välillä on kuvattu kuviossa 1. Mukana ovat kaikki koko maassa tehdyt kuntarajat ylittäneet muutot muuttajien taustatekijöistä välittämättä. Tämä kuvio paljastaa ensimmäisen mielenkiintoisen pandemian vaikutuksen maan sisäiseen muuttoliikkeeseen tai tarkemmin ottaen pandemian vaikuttamattomuuden: huolimatta kevään 2020 rajoituksista, Uudenmaan sulusta ja voimakkaasti heikenneestä talouden tilasta, maan sisällä on tehty vuoden 2020 heinäkuuhun mennessä enemmän muuttoja kuin kertaakaan vuosien 2008–2020 vastaavana ajanjaksona. Vuoden 2020 toisessa kvartaalissa tehtiin hieman vähemmän muuttoja kuin vuoden 2019 toisessa kvartaalissa, mutta ero näiden kvartaalien välillä hyvin vähäinen. Toisaalta vuoden 2020 osalta ei ole saatavilla vielä elokuussa muuttaneiden määriä, joka voi vielä kääntää koko vuoden muuttoliikkeen taseen.

Kuvio 1 Maan sisällä tehdyt, kuntarajat ylittäneet muutot kuukausittain 2008-2020. Lähde: Tilastokeskus: väestönmuutoksen kuukausitieto. *Vuoden 2020 tiedot ovat ennakkotietoja. **Historiatietojen muuttojen määrä on hieman nykyisellä kuntarajauksella tehtyjen kuntarajojen ylittävien muuttojen määrää suurempi, johtuen ajanjakson aikana tehdyistä kuntaliitoksista (kuntaliitoksessa yhteen liitettyjen kuntien väliset muutot muuttuvat kunnan sisäisiksi muutoiksi vähentäen muuttaneiden määrää).

Vaikka koko maan tasolla muuttoliikkeessä tapahtuneet muutokset ovat olleet jopa yllättävän vähäisiä, pandemian vaikutukset alkavat korostua, kun muuttoliikettä tarkastellaan koko maata pienemmällä linssillä. Kuviossa 2. on verrattu vuoden 2020 ja viiden aiemman vuoden toisen kvartaalin keskimääräistä maan sisäisen muuttoliikkeen nettoa eri tyyppisillä alueilla. Eri tyyppisten alueiden tarkastelu paljastaa alustavia muutoksista maan sisäisen muuttoliikkeen dynamiikassa ja suuntautumisessa; yksinkertaistaen nettomuuton vertailu tukee jossain määrin väitettä vahvistuneesta Nurmijärvi-ilmiöstä ja kasvaneesta maallemuutosta.

Kuvio 2. Maan sisäinen nettomuutto toisessa kvartaalissa vuosina 2015-2019 (keskiarvo) ja 2020. Vuosi 2020 on ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike & väestön ennakkotiedot. *Kehyskunta = Pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien (yli 100 000 as.) lähikunnat, jotka ovat vahvasti integroituneet keskuskaupungin asumisen ja työssäkäynnin ratkaisuihin. **Keskuskaupunki, keskuskaupungin lähikunta = alle 100 000 asukkaan maakuntakeskus ja vahvasti integroituneet lähikunnat *** 56 pienempää aluekeskusta

Pääkaupunkiseudun vetovoima näyttää heikentyneen – opiskelijoiden muuttokäyttäytyminen voi vielä muuttaa kuvan tämän vuoden muuttoliikkeestä

Tarkemmassa tarkastelussa kuva korona-kevään vaikutuksista alueittaiseen muuttoliikkeeseen tarkentuu. Suurimman häviäjän asemaan joutuu pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), jonka merkittävät muuttovoitot toisessa kvartaalissa ovat vaihtuneet hyvin mitättömiksi muuttovoitoiksi. Pääkaupunkiseutu on itse asiassa ainoa tarkastelluista aluetyypeistä, joissa muuttoliikkeen tase on heikentynyt; muissa suurissa kaupungeissa ja maakuntien keskuskaupungeissa muuttoliikkeen tase on taas vahvistunut. Suurimpia voittajia korona-kevään muuttoliikkeessä ovat taas kehyskunnat (etenkin Helsingin seudulla), seutukaupungit ja maaseutumaiset alueet.

Kevään 2020 toisen kvartaalin nettomuuton perusteella ei voi suoranaisesti sanoa kaupungistumisen kääntyneen tai edes voimakkaasti hidastuneen, vaikka etenkin ns. suurkaupungistuminen vaikuttaa saaneen kapuloita rattaisiinsa. On kuitenkin tärkeä olla ylitulkitsematta toisen kvartaalin muuttoliikkeen taseita, sillä kolmannessa kvartaalissa tehdään koulutuksen perässä erittäin paljon muuttoja, jotka muodostavat suuren osan tai kaiken suurten kaupunkien muuttovoitoista ja aiheuttavat suurimman osan muiden alueiden muuttotappioista. Ratkaisevaksi tekijäksi saattaakin muodostua se, miten lähinnä etäopetuksessa alkava korkeakoulujen lukuvuosi vaikuttaa opiskelijoiden muuttokäyttäytymiseen.

Tarkempi pureutuminen koronakevään vaikutuksiin vaatii kuntatason analyysin

Kuntatasolla muuttoliikkeen tase on vahvistunut noin kahdessa kolmesta kunnasta vuoden 2020 toisella kvartaalilla. Noin kolmasosassa kuntia maan sisäisen muuttoliikkeen tase on vahvistunut merkittävästi (tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että alue olisi alkanut saamaan muuttovoittoja). Toisaalta 15 prosentissa kuntia muuttoliikkeen tase on heikentynyt merkittävästi vuoden 2020 toisessa kvartaalissa. Noin puolessa Suomen kuntia muuttoliikkeen tase on muuttunut vain maltillisesti.

Vaikka kuva kevään 2020 muuttoliikkeestä näyttäytyy suhteellisen selkeältä aluetyypeittäin (kuvio 2.), kuntatasolla tähän kuvaan tulee merkittäviä säröjä. Ryhmään kuntia, joissa muuttoliikkeen tase on vahvistunut voimakkaasti, sekä ryhmään kuntia, joissa muuttoliikkeen tase on heikentynyt merkittävästi, mahtuu kuntia lähes jokaisesta aluetyypistä ja kaikista maakunnista. Esimerkiksi seutukaupungeista Kristiinankaupungin muuttoliikkeen tase on vahvistunut huomattavasti, kun taas esimerkiksi Raahen seutukaupungin muuttoliikkeen tase on jäänyt keväällä 2020 erityisen heikoksi. Pääkaupunkiseudulla taas Espoon nettomuuton tase on heikentynyt erityisen voimakkaasti, kun taas kokonaan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisen nettomuuton tase on vahvistunut eniten kaikista Manner-Suomen kunnista.

Kartta 1. Muuttoliikkeen taseen kehitys 2020Q2 vrt. 2019Q2. Merkittävästi heikentynyt = tase heikentynyt yli 2 muuttaneella/1000 asukasta kohden. Maltillisesti heikentynyt = tase heikentynyt 0-2 muuttaneella/1000 asukasta kohden. Maltillisesti vahvistunut = tase vahvistunut 0-2 muuttaneella/1000 asukasta kohden. Merkittävästi vahvistunut = tase vahvistunut yli 2 muuttaneella/1000 asukasta kohden.

Kevään 2020 datan perusteella isoa kuvaa tarkastellessa muuttoliikkeen dynamiikka näyttää muuttuneen jossain määrin, ja muuttoliikkeen suunta kohdistuu entistä vahvemmin kehyskuntiin, maaseutumaisiin kuntiin ja seutukaupunkeihin etenkin pääkaupunkiseudun alueelta. Toisaalta kuntatason tarkastelu selkeästi osoittaa, että tämä dynamiikan muutos ei välttämättä näyttäydy samalta yksittäisen kunnan tasolla. Yksittäisen kunnan tasolla koronakevään vaikutuksia täytyisikin tarkastella vain tämän kunnan näkökulmasta ja huomioida kyseisen kunnan toimintaympäristö, joka selittänee pandemian toteutuneita ja tulevia vaikutuksia kyseiselle kunnalle huomattavasti paremmin kuin koko maan näkökulmasta tulkitut trendit. Koko maankin näkökulmasta tarkastelemme vasta ensimmäisiä pandemian vaikutuksia muuttoliikkeeseen – tulevina kuukausina ja vuosina pystymme tarkentamaan kuvaa pandemian ja muuttoliikkeen dynamiikan suhteesta.

Kirjoittaja

Rasmus Aro tulkitsee kuntien tilanteita dataan perustuen.