Blogi: Korona ahdistaa ja avaa mahdollisuuksia Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa hyväksyttiin viime viikolla kahden biljoonan eli 2000 miljardin dollarin tukipaketti. Se on maan historian suurin.

Paketti annettiin välitöntä koronasta selviytymistä varten.

Sen pidemmälle suunnitteleminen voi tuntua ylivoimaiselta. Ei pelkästään siksi, että emme tiedä tarkasti, milloin pandemia päättyy ja miltä maailma sen jälkeen näyttää, vaikka niilläkin on osuutensa asiaan. Tulevaisuuden hahmottaminen ja järjesteleminen edes ajatustasolla tuntuu vaikealta siksi, että poikkeusoloissa suurin osa energiasta menee selviytymiseen.

Koronapandemia on moukaroinut hajalle lukemattomien ihmisten luottamuksen terveyteen, toimeentuloon ja muutenkin turvattuun elämään.

Yksilöiden kokemukset seuraavat samaa rataa Yhdysvalloissa ja Suomessa. Pelon ja epätoivon tunteet, hamstraamiset ja auttamisringit ovat uutta arkipäivää Atlantin kummallakin puolen. Sen sijaan yhteiskunnalliset vaikutukset Yhdysvalloissa ja Suomessa ovat todennäköisesti varsin erilaiset.

United States Capitol.

Siinä missä korona on yhdistänyt ihmisiä, se on myös valaissut räikeästi järjestelmien heikkoudet ja vahvuudet. Vaikka helpotuksen voi tilanteen normalisoituessa olettaa olevan kummassakin maassa suurta ja paluun nopeaa, ei näin jättimäinen ja kaiken kattava kriisi vain häviä savuna ilmaan. Muutosvaatimukset ovat Yhdysvalloissa äänekkäitä ja luettelo pitkä.

Toistaiseksi me, Nordic Westin tiimi, niin kuin muutkin Washingtonissa toimivat tarkkailijat, käytämme arvioissamme vielä hehtaarimittaa. Seuraamme, miten presidentinvaaliasetelmat kehittyvät, minne valta kriisin aikana virtaa, mitä pörssi kertoo eri toimialojen näkymistä ja ketkä pääsevät hyötymään massiivisesta tukipaketista. Lähiviikkoina kehityksen suunta alkaa varmasti tarkentua.

Disruption aikaansaama markkinoiden uusjako aiheuttaa runsaasti vipinää. Se näkyy muun muassa lobbaamisena. Ammattimainen vaikuttamistyö oli taannoin toimi, josta yritykset saattoivat tiukassa paikassa leikata. Ei ole enää. Politico-lehden selvityksen mukaan Washington-tiimejä on koronakriisin aikana – kotonapysymisukaasista huolimatta – ennemminkin vahvistettu kuin kevennetty. Finanssikriisi opetti, että se on erinomainen investointi.

Myös suomalaisten soisi käyttävän tilanteen hyväkseen, vaikka elämä vielä nyt olisikin tulipalojen sammuttamista. Asiat etsivät uusia uomia. Ratkaisut löytävät kiinnostuneita korvia. Suomen maine on kovassa kurssissa. Vaalit ovat marraskuussa, ja vaikuttajia saa hämmästyttävän helposti kiinni, kun kukaan ei ole matkoilla tai suljetuissa kokoushuoneissa.

Työhön tuo mielekkyyttä se, että uudet asetelmat ovat aina myös uusia mahdollisuuksia. Kriisiä ei kannata haaskata, kuten amerikkalaispoliitikkojen usein käyttämä hokema kuuluu.

Kysy lisää

Kristiina Helenius

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?