Blogi: Korkeakoulujen koko ja aluekehitys

Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien pyritty vähentämään korkeakoulujen määrää ja luomaan suurempia ja vahvempia korkeakouluyksiköitä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys alueille on moninainen: ne kokoavat osaamispääomaa niin opiskelijoiden kuin tutkijoiden ja opettajien muodossa. Pitemmän aikavälin kuvaa niiden tunnusluvuista harvemmin hahmotellaan.

Kokosin korkeakoulujen opiskelijamääriä koskevat tiedot vuosilta 2008 ja 2019. Pohjana on kansainvälisesti käytetty laskennallinen kokopäiväopiskelijoiden määrä (FTE-luku). Yhteenvedossani käytin korkeakoulujen nykyistä rakennetta: Suomessa on muodostunut fuusion kautta kuusi uutta ammattikorkeakoulua ja viisi yliopistoa vuosien 2007–2019 aikana. Lisäksi on syntynyt viisi korkeakoulukonsortioita, joissa yliopisto omistaa ammattikorkeakoulun: myös niillä pyritään suurempaan vaikuttavuuteen.

Ammattikorkeakoulut kasvaneet yliopistoja enemmän

Korkeakoulusektorien välillä on kiinnostavaa se, että ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä on kasvanut varsin selvästi, kun taas yliopistojen opiskelijamäärä on jonkin verran laskenut. Ammattikorkeakoulujen kasvua on vauhdittanut uuden tulosperustaisen rahoitusmallin omaksuminen: niiden perusrahoituksesta n. 80 % tulee koulutuksesta.

Korkeakoulujen opiskelijamäärä riippuu luonnollisesti korkeakoulujen omista strategisista valinnoista ja siitä, millaiseen koulutustarjonnan määrään ne opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa päätyvät. Yliopistojen kasvu on ilmeisesti painottunut tutkimustoiminnan vahvistamiseen, koska suurimmat yliopistot eivät ole kasvattaneet opiskelijamääriään. Sen sijaan pienet yliopistot – kuten LUT, Vaasa ja Hanken – ovat kasvattaneet opiskelijamääräänsä selvästi.

Ammattikorkeakouluissa opiskelijamäärät ovat kasvaneet selvästi. Suurissa ammattikorkeakouluissa ja fuusion tehneissä ammattikorkeakouluissa kasvu lähes poikkeuksetta on ollut merkittävää. Yliopistojen fuusioilla on ilmeisesti haettu vahvuutta tutkimustoiminnan kentillä.

Korkeakoulut ovat vain osatekijä maan sisäisessä väestömuutoksessa

Korkeakoulujen alueellinen merkitys puhuttaa asiantuntijoita paljon. On kiinnostavaa, että tässä suhteessa korkeakoulujen koon muutokset ovat olleet varsin maltillisia: esimerkiksi pääkaupunkiseudun korkeakoulujen yhteenlaskettu opiskelijamäärä on pysynyt paikallaan. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat vetävät kuitenkin töihin jo valmistuneita niin yliopistotutkinnon kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, mikä selittää osaa alueen väestökasvusta.

Maan väestökehityksen isossa kuvassa Itä- ja Pohjois-Suomi ovat menettäjiä. On kiinnostavaa, että tämä näkyy Pohjois-Suomen osalta, jonka korkeakoulujen kokonaisopiskelijamäärä on jonkin verran laskenut. Sen sijaan Itä-Suomessa opiskelijamäärät ovat kasvaneet: mahdollisesti niissä toteutettuja yliopisto- ja ammattikorkeakoulufuusioita on palkittu lisäopiskelijamäärillä.

Viime vuosikymmenen ilmiö Suomen korkeakoulukentällä on ollut korkeakoulukonsernien muodostuminen. Niiden vaikutusta korkeakoulujen kokoon ei vielä voi todeta. Se nähtäneen 2020-luvulla, jolloin korkeakoulujen välinen pudotuspeli todennäköisesti kiihtyy nuorisoikäluokkien pienenemisen myötä.

Suomessa aluekehityksen sanotaan perustuvan osaamiseen ja erikoistumiseen. Saattaa olla, että korkeakoulujen merkitystä tässä yliarvioidaan – ainakin opiskelijamäärien muutokset ovat olleet varsin maltillisia.

Lue lisää: Korkeakoulujen kehityksestä 2008–2019. Tapio Varmola.

Kysy lisää

MDI-sydänjälki

Tapio Varmola

Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? 

Kunnan- ja aluevaltuustot ovat vaihtumassa, sillä tulevana sunnuntaina 13. huhtikuuta järjestetään samanaikaisesti kunta- ja aluevaalit. Uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuussa. Ennen vaaleja on hyvä tarkastella, miten kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat arvioineet kuntiensa valtuustojen toimintaa päättymässä olevalla valtuustokaudella.

Lue lisää Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? 

Maahanmuutto ja ilmastonmuutos ovat elinvoimakysymyksiä  

MDI:n tuoreen kuntakyselyn tulosten perusteella voidaan ennustaa, että talouskysymykset nousevat tulevien valtuustojen strategioiden ykkösteemaksi. Sen sijaan maahanmuutto ja ilmastonmuutos jäävät muiden teemojen varjoon. Me kysymme, miten tämä on mahdollista, kun sekä maahanmuutto- että ilmastoasiat ovat talouskysymyksiä.

Lue lisää Maahanmuutto ja ilmastonmuutos ovat elinvoimakysymyksiä  
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.