Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Korkeakoulujen koko ja aluekehitys Blogi: Korkeakoulujen koko ja aluekehitys 3.12.2020 Tapio Varmola Kirjoittajan muut artikkelit Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien pyritty vähentämään korkeakoulujen määrää ja luomaan suurempia ja vahvempia korkeakouluyksiköitä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys alueille on moninainen: ne kokoavat osaamispääomaa niin opiskelijoiden kuin tutkijoiden ja opettajien muodossa. Pitemmän aikavälin kuvaa niiden tunnusluvuista harvemmin hahmotellaan. Kokosin korkeakoulujen opiskelijamääriä koskevat tiedot vuosilta 2008 ja 2019. Pohjana on kansainvälisesti käytetty laskennallinen kokopäiväopiskelijoiden määrä (FTE-luku). Yhteenvedossani käytin korkeakoulujen nykyistä rakennetta: Suomessa on muodostunut fuusion kautta kuusi uutta ammattikorkeakoulua ja viisi yliopistoa vuosien 2007–2019 aikana. Lisäksi on syntynyt viisi korkeakoulukonsortioita, joissa yliopisto omistaa ammattikorkeakoulun: myös niillä pyritään suurempaan vaikuttavuuteen. Ammattikorkeakoulut kasvaneet yliopistoja enemmän Korkeakoulusektorien välillä on kiinnostavaa se, että ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä on kasvanut varsin selvästi, kun taas yliopistojen opiskelijamäärä on jonkin verran laskenut. Ammattikorkeakoulujen kasvua on vauhdittanut uuden tulosperustaisen rahoitusmallin omaksuminen: niiden perusrahoituksesta n. 80 % tulee koulutuksesta. Korkeakoulujen opiskelijamäärä riippuu luonnollisesti korkeakoulujen omista strategisista valinnoista ja siitä, millaiseen koulutustarjonnan määrään ne opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa päätyvät. Yliopistojen kasvu on ilmeisesti painottunut tutkimustoiminnan vahvistamiseen, koska suurimmat yliopistot eivät ole kasvattaneet opiskelijamääriään. Sen sijaan pienet yliopistot – kuten LUT, Vaasa ja Hanken – ovat kasvattaneet opiskelijamääräänsä selvästi. Ammattikorkeakouluissa opiskelijamäärät ovat kasvaneet selvästi. Suurissa ammattikorkeakouluissa ja fuusion tehneissä ammattikorkeakouluissa kasvu lähes poikkeuksetta on ollut merkittävää. Yliopistojen fuusioilla on ilmeisesti haettu vahvuutta tutkimustoiminnan kentillä. Korkeakoulut ovat vain osatekijä maan sisäisessä väestömuutoksessa Korkeakoulujen alueellinen merkitys puhuttaa asiantuntijoita paljon. On kiinnostavaa, että tässä suhteessa korkeakoulujen koon muutokset ovat olleet varsin maltillisia: esimerkiksi pääkaupunkiseudun korkeakoulujen yhteenlaskettu opiskelijamäärä on pysynyt paikallaan. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat vetävät kuitenkin töihin jo valmistuneita niin yliopistotutkinnon kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, mikä selittää osaa alueen väestökasvusta. Maan väestökehityksen isossa kuvassa Itä- ja Pohjois-Suomi ovat menettäjiä. On kiinnostavaa, että tämä näkyy Pohjois-Suomen osalta, jonka korkeakoulujen kokonaisopiskelijamäärä on jonkin verran laskenut. Sen sijaan Itä-Suomessa opiskelijamäärät ovat kasvaneet: mahdollisesti niissä toteutettuja yliopisto- ja ammattikorkeakoulufuusioita on palkittu lisäopiskelijamäärillä. Viime vuosikymmenen ilmiö Suomen korkeakoulukentällä on ollut korkeakoulukonsernien muodostuminen. Niiden vaikutusta korkeakoulujen kokoon ei vielä voi todeta. Se nähtäneen 2020-luvulla, jolloin korkeakoulujen välinen pudotuspeli todennäköisesti kiihtyy nuorisoikäluokkien pienenemisen myötä. Suomessa aluekehityksen sanotaan perustuvan osaamiseen ja erikoistumiseen. Saattaa olla, että korkeakoulujen merkitystä tässä yliarvioidaan – ainakin opiskelijamäärien muutokset ovat olleet varsin maltillisia. Lue lisää: Korkeakoulujen kehityksestä 2008–2019. Tapio Varmola. korkeakoulupolitiikka korkeakoulutus väestökehitys Kysy lisää Tapio Varmola Neuvonantaja, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka KT 040 830 4100 tapiovarmola@outlook.com Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta) Blogi 23.3.2023 Kirsi Siltanen Kulttuurista saa helposti luksustuotteen. Sahaamalla perusrahoitusta, karsimalla kestävää muutosta rakentavia kehittämisrahoituksia ja tukahduttamalla uusien aloitteiden käynnistysrahoituksen elävä kulttuuritarjonta on toden… Lue lisää Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta)
Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka Blogi 14.3.2023 Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtteri Laasonen Suomessa halutaan nyt tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansallisen kilpailukyvyn kärjeksi. Me MDI:ssä pääsemme hyödyntämään uusia kansallisia linjauksia tuoreeltaan, sillä juuri nyt laadimme Etelä-Savon TKI-tiekarttaa. Lue lisää Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka
Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta? Blogi 3.2.2023 Henrika Ruokonen Samuli Manu Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut tärkeä taloudellinen resurssi, tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Tällaista jälkiteollista talousjärjestelmää kutsutaankin tietotaloudeksi, jossa tietoa… Lue lisää Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta?