Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Korkeakoulujen koko ja aluekehitys Blogi: Korkeakoulujen koko ja aluekehitys 3.12.2020 Tapio Varmola Kirjoittajan muut artikkelit Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien pyritty vähentämään korkeakoulujen määrää ja luomaan suurempia ja vahvempia korkeakouluyksiköitä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys alueille on moninainen: ne kokoavat osaamispääomaa niin opiskelijoiden kuin tutkijoiden ja opettajien muodossa. Pitemmän aikavälin kuvaa niiden tunnusluvuista harvemmin hahmotellaan. Kokosin korkeakoulujen opiskelijamääriä koskevat tiedot vuosilta 2008 ja 2019. Pohjana on kansainvälisesti käytetty laskennallinen kokopäiväopiskelijoiden määrä (FTE-luku). Yhteenvedossani käytin korkeakoulujen nykyistä rakennetta: Suomessa on muodostunut fuusion kautta kuusi uutta ammattikorkeakoulua ja viisi yliopistoa vuosien 2007–2019 aikana. Lisäksi on syntynyt viisi korkeakoulukonsortioita, joissa yliopisto omistaa ammattikorkeakoulun: myös niillä pyritään suurempaan vaikuttavuuteen. Ammattikorkeakoulut kasvaneet yliopistoja enemmän Korkeakoulusektorien välillä on kiinnostavaa se, että ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä on kasvanut varsin selvästi, kun taas yliopistojen opiskelijamäärä on jonkin verran laskenut. Ammattikorkeakoulujen kasvua on vauhdittanut uuden tulosperustaisen rahoitusmallin omaksuminen: niiden perusrahoituksesta n. 80 % tulee koulutuksesta. Korkeakoulujen opiskelijamäärä riippuu luonnollisesti korkeakoulujen omista strategisista valinnoista ja siitä, millaiseen koulutustarjonnan määrään ne opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa päätyvät. Yliopistojen kasvu on ilmeisesti painottunut tutkimustoiminnan vahvistamiseen, koska suurimmat yliopistot eivät ole kasvattaneet opiskelijamääriään. Sen sijaan pienet yliopistot – kuten LUT, Vaasa ja Hanken – ovat kasvattaneet opiskelijamääräänsä selvästi. Ammattikorkeakouluissa opiskelijamäärät ovat kasvaneet selvästi. Suurissa ammattikorkeakouluissa ja fuusion tehneissä ammattikorkeakouluissa kasvu lähes poikkeuksetta on ollut merkittävää. Yliopistojen fuusioilla on ilmeisesti haettu vahvuutta tutkimustoiminnan kentillä. Korkeakoulut ovat vain osatekijä maan sisäisessä väestömuutoksessa Korkeakoulujen alueellinen merkitys puhuttaa asiantuntijoita paljon. On kiinnostavaa, että tässä suhteessa korkeakoulujen koon muutokset ovat olleet varsin maltillisia: esimerkiksi pääkaupunkiseudun korkeakoulujen yhteenlaskettu opiskelijamäärä on pysynyt paikallaan. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat vetävät kuitenkin töihin jo valmistuneita niin yliopistotutkinnon kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, mikä selittää osaa alueen väestökasvusta. Maan väestökehityksen isossa kuvassa Itä- ja Pohjois-Suomi ovat menettäjiä. On kiinnostavaa, että tämä näkyy Pohjois-Suomen osalta, jonka korkeakoulujen kokonaisopiskelijamäärä on jonkin verran laskenut. Sen sijaan Itä-Suomessa opiskelijamäärät ovat kasvaneet: mahdollisesti niissä toteutettuja yliopisto- ja ammattikorkeakoulufuusioita on palkittu lisäopiskelijamäärillä. Viime vuosikymmenen ilmiö Suomen korkeakoulukentällä on ollut korkeakoulukonsernien muodostuminen. Niiden vaikutusta korkeakoulujen kokoon ei vielä voi todeta. Se nähtäneen 2020-luvulla, jolloin korkeakoulujen välinen pudotuspeli todennäköisesti kiihtyy nuorisoikäluokkien pienenemisen myötä. Suomessa aluekehityksen sanotaan perustuvan osaamiseen ja erikoistumiseen. Saattaa olla, että korkeakoulujen merkitystä tässä yliarvioidaan – ainakin opiskelijamäärien muutokset ovat olleet varsin maltillisia. Lue lisää: Korkeakoulujen kehityksestä 2008–2019. Tapio Varmola. korkeakoulupolitiikka korkeakoulutus väestökehitys Kysy lisää Tapio Varmola Neuvonantaja, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka KT 040 830 4100 tapiovarmola@outlook.com Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? Blogi 9.4.2025 Anna Vainio Nanna Nieminen Kunnan- ja aluevaltuustot ovat vaihtumassa, sillä tulevana sunnuntaina 13. huhtikuuta järjestetään samanaikaisesti kunta- ja aluevaalit. Uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuussa. Ennen vaaleja on hyvä tarkastella, miten kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat arvioineet kuntiensa valtuustojen toimintaa päättymässä olevalla valtuustokaudella. Lue lisää Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista?
Mihin kuntasi strategia perustuu? Blogi 12.3.2025 Nanna Nieminen Kuntavaaliehdokkaat on nimetty ja vaalihumu alkaa nousta kunnissa ympäri Suomen jatkuen huhtikuun viralliseen äänestyspäivään, 13.4. asti. Vaalit tarkoittavat valtuustokauden vaihtumisen lisäksi strategian laadintaa tai päivittämistä. Tietoon pohjautuvaa arviota nykytilasta ei tulisi strategian laadinnassa unohtaa. Lue lisää Mihin kuntasi strategia perustuu?
Maahanmuutto ja ilmastonmuutos ovat elinvoimakysymyksiä Blogi 11.3.2025 Laura Koivisto-Khazaal Vera Järvenreuna MDI:n tuoreen kuntakyselyn tulosten perusteella voidaan ennustaa, että talouskysymykset nousevat tulevien valtuustojen strategioiden ykkösteemaksi. Sen sijaan maahanmuutto ja ilmastonmuutos jäävät muiden teemojen varjoon. Me kysymme, miten tämä on mahdollista, kun sekä maahanmuutto- että ilmastoasiat ovat talouskysymyksiä. Lue lisää Maahanmuutto ja ilmastonmuutos ovat elinvoimakysymyksiä