Blogi: Kuka kehittäisi townhouse-asumista?

Keski- ja Länsi-Euroopan kaupunkeja ja kirkonkyliä kierrellessä pohtii usein miltä suomalaiset taajamat näyttäisivät ja tuntuisivat jos meilläkin olisi keskustojen liepeillä kaupunkipientalojen rajaamia katuja. Sellaisia kiireettömään käyskentelyyn monivivahteisella ilmeellä ja ihmisen mittakaavalla kutsuvia alueita, joita meillä ei ole juuri rakennettu sitten 1900-luvun alun puutalokortteleiden.

Vahvasti kaupungistuvassa Suomessa on nyt tilausta myös unelmointia vakavammalle ajattelutyölle. SYKEn uusi Urban Zone 3 -tutkimus peräänkuuluttaa tarvetta kehittää kaupunkipientaloja isompia asuntoja toivoville pyöräilymatkan päässä kaupunkien keskustoista tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Suurten kaupunkien sisäänpäin suuntautuvalle kasvulle ei näy loppua, mutta hyvien sijaintien täydennysrakentaminen laahaa perässä. Ilmassa leijuu uhka, että kasvupaineet purkautuvat laitakaupungeille tavalla tai toisella. Monella paikkakunnalla on nimittäin jemmassa takavuosina tehtyjä kaavareservejä kaupunkirakenteen ulkopuolella. Metsän keskelle rakentamisen myötä voidaan heittää hyvästit kaupungistumisen hyötynäkökulmien täysimittaiselle realisoitumiselle.

Yhdeksi tiivistämisen toteutustavaksi SYKEn raportti ehdottaa townhouse-tyyppistä rakentamista. Kapeat, useampaan kerrokseen järjestäytyvät ja naapuritalossa kiinni olevat townhouset ovat hieman kuin rivitaloja, mutta asenteeltaan urbaanimpia. Ne useimmiten rajautuvat kiinni katuun ja voivat sisältää työ- tai liiketiloja asumisen ohella. Townhouset ovat käytännössä juuri niitä rakennuspalikkoja, joista muun Euroopan eloisat esikaupungit ja kylät on tehty.

Townhousessa on tosiaan paljon potentiaalia. Kaupungistumiskehitys ei ole vain väen ja työpaikkojen pakkautumista kouralliseen kaupunkeja. Se on myös elämän prioriteettien muutosta. Yhä useampi haluaa kaupunkielämää. Esimerkiksi Tampereen kehyskunnissa kerrostalotuotannon osuus on noussut merkittävästi samalla kun pientalorakentaminen on hiipunut.

Asuinympäristöjen koettuun laatuun syventynyt Urbaani onni -tutkimus puolestaan on tuonut esiin, että kaupunkilaisten keskuudessa on suurta kiinnostusta ”pikkukaupunkimaiselle” asumiselle. Eli tarjonnalle, joka ei ole keskusta-asumista kaiken pöhinän keskellä, mutta ei myöskään omakotitalojen eristyneisyyttä.

Jos joku vielä muistaa, townhousen juurruttamista Suomeen on itse asiassa kokeiltu jo kymmenisen vuotta sitten. Silloin sitä puuhattiin Helsinki-johtoisesti täsmäaseena Nurmijärvi-ilmiötä vastaan ja tontteja allokoitiin townhouseja varten lähiöiden takaa. Ei käynyt kaupaksi. Taloja on toistaiseksi tehty vain kourallinen. Hanke epäonnistui, sillä sen toteutuksessa ajateltiin kehiteltävän vaihtoehtoa omakotiasumiselle.

Townhousen mentävä aukko onkin siinä kohtaa kun etsitään vaihtoehtoa kerrostaloasumiselle. Urbanisoituvassa Suomessa se sopii niin suuriin kuin pieniinkin kaupunkeihin tyydyttämään muuttuvia asumisen tarpeita ja luomaan kiinnostavaa kaupunkirakennetta.

Edelläkävijyyttä on tarjolla. Mistä löytyisivät tekijät?

Kysy lisää

Mitä yhteiskunnalliset asiantuntijat ajattelevat työelämästä?

Haastattelin MDI:n työntekijöitä alkusyksystä koulutehtävääni varten. Halusin selvittää, mitä on yhteiskunnallinen asiantuntijuus ja millaisia ihmisiä kyseisen nimikkeen alla työskentelee. Jututin yhteensä 12 midiläistä ja kyselin heidän työhistoriastaan, arvoistaan työtä kohtaan sekä heidän asiantuntijuudestaan yhteiskunnassa.

Lue lisää Mitä yhteiskunnalliset asiantuntijat ajattelevat työelämästä?