Blogi: Kaupunkien luovuudelle on nyt kysyntää

Koronakriisi on ajanut Euroopan ennennäkemättömään kriisiin. Kaupunkivetoinen talouskasvu on vaihtunut kaupunkijohteiseksi syöksykierteeksi, kun ihmisten yhteisiin elämyksiin perustuvat palveluelinkeinot on pysäytetty. On kuitenkin selvää, että ahdingosta voidaan nousta nimenomaan kaupunkivetoisesti.

Miten tämä onnistuu tilanteessa, jossa virus jää kytemään kenties vuosiksi? On opittava elämään epävarmuuden oloissa. Kaupungit ovat perusolemukseltaan moninaisuuden, luovuuden ja solidaarisuuden keskittymiä. Nyt tarvitaan tämän potentiaalin vapauttamista uudeksi toiminnaksi, joka luo työtä, kestävää hyvinvointia ja toimeentuloa. Pelon ilmapiirin hälventäminen ja luottamuksen rakentaminen nousevat arvoonsa.

Suomen kaupungit ovat viime vuosina ajautuneet vakaviin talousvaikeuksiin. Nyt niitä uhkaavat suurtyöttömyys ja verotulojen romahdus, samaan aikaan, kun kriisin hoitokulut kumuloituvat. Kaupungit joutuvat leikkaamaan budjettejaan, vaikka tarvitaan elvyttäviä tulevaisuusinvestointeja. Kuuluu myös vaatimuksia, että kuntien on jatkossa keskityttävä vain välttämättömien lakisääteisten palvelujen tuotantoon. Tämä on pään panemista pensaaseen.

Tässä tilanteessa on tärkeää kerrata, mitkä ovatkaan kaupungin perustehtävät. Kuntalain mukaan tehtäviä on kaksi: palveluiden järjestäminen ja elinvoiman edistäminen. Perspektiiviä tarjoaa esimerkiksi Euroopan kaupunkipoliittinen agenda (The New Leipzig Charter), jonka mukaan kaupunkien tekemisessä on kolme keskeistä ulottuvuutta: yhteiskunnallisten palvelujen tarjoaminen kaikille mutta erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille (Just City), yhdyskuntien perusinfran ja liikkumismahdollisuuksien tarjoaminen (Green City) sekä yritystoiminnan ja työn edellytysten luominen (Productive City).

Uuden kaupunkipolitiikan tehtävänä on pitää huolta siitä, että nämä kolme tehtäväaluetta pysyvät tasapainossa. Koronakriisin jälkeisessä tilanteessa tämä edellyttää valtiovallalta toimia, joilla kaupunkien taloudellinen liikkumavara turvataan. Kysymys on paitsi rahoituksesta myös merkittävästä normien purkamisesta. Onko nyt tullut todellisen vapaakuntakokeilun aika?

Elvyttämiseen tarvitaan valtiovallan isoja panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin liikkumisratkaisuihin kuten raideliikenneinfraan.  Mutta lisäksi tarvitaan nopeampia konkreettisia kaupunkien ja kaupunkilaisten toimia.

Kriisi on osoittanut, että monenlainen työ ja yhteydenpito siirtyvät melko sujuvasti verkkoon, kun on ollut pakko. Ihmiset ovat keksineet uusia tapoja tehdä työtä, auttaa ja lohduttaa lähimmäisiään. Kesäkuun alusta rajoituksia puretaan, ja kokoontumiset ja kohtaamiset ovat taas mahdollisia.  Tarvitaan uudenlaista kaupunkirenessanssia, jonka luovat kaupunkilaiset itse.

Helsingin päätös avata Senaatintorin tienoo koronasta toipumisen iloiseksi laboratorioksi on enemmän kuin tervetullut. Kaupunkilaisten patoutunutta aktiviteettia on syytä kannustaa väljennetyllä lupapolitiikalla vapaakuntahengessä. Varsinkin taiteen ja kulttuurin kentällä on monia toimijoita, joille voidaan tarjota mahdollisuutta esiintyä pienehköissä yleisötilaisuuksissa. Kaupungeilta odotetaan nyt innostavia signaaleja, jotka tukevat kysyntävetoista innovatiivista yritystoimintaa.

Takavuosina kaupungit perustivat tapahtumatoimistoja auttamaan lupabyrokratian viidakossa. Nyt ne pitäisi muuttaa ”sallimustoimistoiksi” antamaan tilaa kekseliäille tekijöille!

Keskustelu kaupungeista jatkuu Kuntaliiton Kaupunkiin! -webinaarissa 3.6. https://www.kuntaliitto.fi/tapahtumat/2020/kaupunkiin-webinaari-362020

Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?

Oletko koskaan ajatellut, miten paljon yhteistä julkisella johtamisella ja politiikalla on urheilun ja taiteen kanssa? Politiikka on “mahdollisen taidetta” — se rajautuu siihen, mikä kulloinkin kyetään viemään yhteiselle agendalle ja toteutukseen. Kompromissien takia sinne harvoin päätyy äärisaavutuksia tai tajunnanräjäyttäviä taidonnäytteitä.

Lue lisää Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?