Blogi: Kaupungit alustatalouden toimijoiksi?

Kuusi suurinta kaupunkia, eli nk. kuutoskaupungit ovat toteuttaneet nyt jo muutaman vuoden 6Aika-kokonaisuutta. Yhtenä sen kärkiteemana ovat olleet nk. avoimet innovaatioalustat. 6Aika-hengessä tuon kärkiteeman satoa puitiin kesäkuun kuudentena päivänä Oulussa. Tarjolla oli sekä ilmiökokonaisuutta taustoittavia puheenvuoroja että konkreettisia case-esittelyitä.

Aina kun puhutaan alustoista, leijuu ilmassa suuri epämääräisyyden vaara: Jo pitkään alue- ja kaupunkikehittämisen piirissä on puhuttu erilaisista toiminnallisista alustoista, joiden pyrkimyksenä on useimmiten tuoda erilaisia toimijoita yhteen esimerkiksi kehittämään innovaatioaihioita, viemään yritysideaa eteenpäin tai ratkaisemaan kumppaniyrityksen ongelmia. Tällaiset ”alustat” toimivat tietysti keskenään eri tavoin, osa oikein hyvinkin.

Parhaimpia taitavat olla ne, joille on määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kehitetty juuri tietynlainen toimintaprosessi ja metodologia. Nämä tekijät yhdessä riittävän tukevan ”deal flown” kanssa takaavat sen, että osaaminen, asiakaskunta ja verkostot kumuloituvat. Taustalla ovat tietysti osaavat kehittäjät ja vahva ymmärrys siitä, miten omassa kaupungissa asiat saadaan sujumaan.

Tällaisilla innovaatio- tai kehittämisalustoilla on tietysti oma virtuaalinen ulottuvuutensa, mutta ne ovat silti useimmiten eri asia kuin alustatalouden alustat. Alustatalouden ytimessä on Internet, jonka päälle rakennetaan erilaisia palveluita. Kyse voi olla esimerkiksi teknologisista alustoista (esim. Apple ja Google) tai sitten palvelualustoista (esim. Uber, Airbnb). Kaikkihan nämä tuntevat! Yhtä kaikki, alustatalouden ytimessä on data ja lisäarvon tuottaminen tämän datan pohjalta. Näin ollaankin jo datatalouden käsitteen äärellä.

Kaupunkikehittämisessä puhutaan nyt paljon ”kaupungeista innovaatioalustoina”. Tämä ajatus tuntuu varsin hyödylliseltä, vaikka onkin vasta kehkeytymässä. Ajattelen, että tässä ajattelussa pitäisi yhdistyä sekä perinteinen toiminnallinen alustakehittäminen että alustatalouden perusperiaatteet. Kyse on siis siitä, että kaupunkien fyysisiin rakenteisiin rakennetaan toiminnallisia kehittämistyön tiivistymiä, joissa kerätään dataa ja luodaan sen varassa uutta liiketoimintaa ja muuta lisäarvoa. Esimerkiksi Tampereella Hiedanrannan uutta kaupunginosaa kehitetään ennen muuta kiertotalouden innovaatioalustana. Tällainen työ ei voi olla päälleliimattua, vaan periaatteita tulisi elää todeksi tietoisesti kaikissa alueen ratkaisuissa. Näin varmasti Hiedanrannassa toimitaankin.

Myös muiden kuin kuuden suurimman kaupungin kannattaisi huolellisesti tarkastella alustamaisen toiminnan mahdollisuuksia omassa kehittämistyössään. Kaupungeilla on edellytyksiä asettua eri tavoin teemoittuneiden alustojen vetäjiksi, mutta näiden ponnistusten tulisi olla kaupungeille riittävän strategisia, jotta niihin sitoudutaan ja jotta niillä olisi vaikuttavuutta.

Nähdäkseni kuutoskaupunkien tulisi aktiivisesti avata alustakehittämiseen liittyen omia kokemuksiaan, näkemyksiään ja yhteistyön paikkoja myös muille kaupungeille. Luontevia alustamaisen kaupunkikehittämisen toimijoita ovat esimerkiksi muut maakuntien keskuskaupungit sekä suurten kaupunkien elinvoimaiset kehyskunnat. Tällaisella kaupunkikehittämisen volyymillä saataisiin verkostoituneessa alustatyössä varmasti tuloksia ja vaikuttavuutta aikaan. Voi myös hyvin kysyä, kuinka esimerkiksi nousevalla kaupunkipolitiikalla voisi tukea kaupunkien matkaa alustatalouden toimijoiksi. Hyville ideoille olisi taas käyttöä!