Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Kaupungit alustatalouden toimijoiksi? Blogi: Kaupungit alustatalouden toimijoiksi? 4.7.2018 Jari Kolehmainen Kirjoittajan muut artikkelit Kuusi suurinta kaupunkia, eli nk. kuutoskaupungit ovat toteuttaneet nyt jo muutaman vuoden 6Aika-kokonaisuutta. Yhtenä sen kärkiteemana ovat olleet nk. avoimet innovaatioalustat. 6Aika-hengessä tuon kärkiteeman satoa puitiin kesäkuun kuudentena päivänä Oulussa. Tarjolla oli sekä ilmiökokonaisuutta taustoittavia puheenvuoroja että konkreettisia case-esittelyitä. Aina kun puhutaan alustoista, leijuu ilmassa suuri epämääräisyyden vaara: Jo pitkään alue- ja kaupunkikehittämisen piirissä on puhuttu erilaisista toiminnallisista alustoista, joiden pyrkimyksenä on useimmiten tuoda erilaisia toimijoita yhteen esimerkiksi kehittämään innovaatioaihioita, viemään yritysideaa eteenpäin tai ratkaisemaan kumppaniyrityksen ongelmia. Tällaiset ”alustat” toimivat tietysti keskenään eri tavoin, osa oikein hyvinkin. Parhaimpia taitavat olla ne, joille on määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kehitetty juuri tietynlainen toimintaprosessi ja metodologia. Nämä tekijät yhdessä riittävän tukevan ”deal flown” kanssa takaavat sen, että osaaminen, asiakaskunta ja verkostot kumuloituvat. Taustalla ovat tietysti osaavat kehittäjät ja vahva ymmärrys siitä, miten omassa kaupungissa asiat saadaan sujumaan. Tällaisilla innovaatio- tai kehittämisalustoilla on tietysti oma virtuaalinen ulottuvuutensa, mutta ne ovat silti useimmiten eri asia kuin alustatalouden alustat. Alustatalouden ytimessä on Internet, jonka päälle rakennetaan erilaisia palveluita. Kyse voi olla esimerkiksi teknologisista alustoista (esim. Apple ja Google) tai sitten palvelualustoista (esim. Uber, Airbnb). Kaikkihan nämä tuntevat! Yhtä kaikki, alustatalouden ytimessä on data ja lisäarvon tuottaminen tämän datan pohjalta. Näin ollaankin jo datatalouden käsitteen äärellä. Kaupunkikehittämisessä puhutaan nyt paljon ”kaupungeista innovaatioalustoina”. Tämä ajatus tuntuu varsin hyödylliseltä, vaikka onkin vasta kehkeytymässä. Ajattelen, että tässä ajattelussa pitäisi yhdistyä sekä perinteinen toiminnallinen alustakehittäminen että alustatalouden perusperiaatteet. Kyse on siis siitä, että kaupunkien fyysisiin rakenteisiin rakennetaan toiminnallisia kehittämistyön tiivistymiä, joissa kerätään dataa ja luodaan sen varassa uutta liiketoimintaa ja muuta lisäarvoa. Esimerkiksi Tampereella Hiedanrannan uutta kaupunginosaa kehitetään ennen muuta kiertotalouden innovaatioalustana. Tällainen työ ei voi olla päälleliimattua, vaan periaatteita tulisi elää todeksi tietoisesti kaikissa alueen ratkaisuissa. Näin varmasti Hiedanrannassa toimitaankin. Myös muiden kuin kuuden suurimman kaupungin kannattaisi huolellisesti tarkastella alustamaisen toiminnan mahdollisuuksia omassa kehittämistyössään. Kaupungeilla on edellytyksiä asettua eri tavoin teemoittuneiden alustojen vetäjiksi, mutta näiden ponnistusten tulisi olla kaupungeille riittävän strategisia, jotta niihin sitoudutaan ja jotta niillä olisi vaikuttavuutta. Nähdäkseni kuutoskaupunkien tulisi aktiivisesti avata alustakehittämiseen liittyen omia kokemuksiaan, näkemyksiään ja yhteistyön paikkoja myös muille kaupungeille. Luontevia alustamaisen kaupunkikehittämisen toimijoita ovat esimerkiksi muut maakuntien keskuskaupungit sekä suurten kaupunkien elinvoimaiset kehyskunnat. Tällaisella kaupunkikehittämisen volyymillä saataisiin verkostoituneessa alustatyössä varmasti tuloksia ja vaikuttavuutta aikaan. Voi myös hyvin kysyä, kuinka esimerkiksi nousevalla kaupunkipolitiikalla voisi tukea kaupunkien matkaa alustatalouden toimijoiksi. Hyville ideoille olisi taas käyttöä! Kysy lisää Jari Kolehmainen Neuvonantaja, alue- ja kaupunkikehittäminen HT 040 584 9077 jari.kolehmainen@mdi.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?