Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Kaupungistumisen rytmihäiriö: Pääkaupunkiseutu suistui muuttotappiolle Blogi: Kaupungistumisen rytmihäiriö: Pääkaupunkiseutu suistui muuttotappiolle 8.1.2021 Eero Holstila Kirjoittajan muut artikkelit Horjuttaako koronakriisi kaupungistumisen megatrendiä vai jatkaako se luonnonvoimaista kulkuaan? Tätä ovat monet tutkijat ja aluekehittäjät pohtineet päättyneen vuoden kuluessa. Suomen mainio väestötietojärjestelmä antaa mahdollisuuden etsiä kysymykseen vastausta. Rasmus ja Timo Aron joulukuussa (HS 12.12.2020) julkaiseman katsauksen mukaan kaupungistumisen iso kuva ei ole juurikaan muuttunut. Monet suuret kaupungit ovat vuoden 2020 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana saaneet väestönlisäystä jopa edellisvuosien vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Tampere, Oulu ja Kuopio kuuluvat tähän joukkoon. Myös Turku ja Jyväskylä ovat säilyttäneet tasonsa. Keskisuurten joukossa voittajia ovat olleet muiden muassa Hämeenlinna ja Rovaniemi. Helsingin talousalueen matkailu- ja elämysteollisuuteen painottuva elinkeinorakenne on sen sijaan kokenut kovat kolauksen, joka näkyy lomautusten ja työttömyyden selvänä pomppuna. Vaikutus muuttoliikkeeseen on ollut iso: Pääkaupunkiseudun vuosikymmeniä jatkunut muuttovoitto muualta Suomesta on koronakaudella eli maaliskuun jälkeen kääntynyt tappioksi. Oheiset Rasmus Aron laatimat kuvat perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin vuoden 2020 huhti-lokakuulta. Pääkaupunkiseudun nettomuutto. Kuva: Rasmus Aro. Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot-tietokanta. Pääkaupunkiseudun tulomuutot. Kuva: Rasmus Aro. Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot-tietokanta. Pääkaupunkiseudun lähtömuutot. Kuva: Rasmus Aro. Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot-tietokanta. Lähtömuutto pääkaupunkiseudulta kasvoi lähes viidenneksen Muuttoliikkeestä löytyy aina tarvittaessa raflaavia aineksia otsikoihin. ”24 000 ihmistä pakeni koronaa pääkaupunkiseudulta”. Tämähän on fakta. Seitsemän ensimmäisen koronakuukauden aikana huhti-lokakuussa Helsingin, Espoon, Vantaa ja Kauniaisen muodostamalta alueelta muutti pois tuo määrä ihmisiä, kasvua edellisten vuosien vastaavaan lukemaan on huomattavat 18 %. Yhtä totta on, että pääkaupunkiseudun vetovoima säilyi lähes ennallaan, tulijoita oli 23 800, mikä on vain alle tuhat vähemmän kuin edellisinä vuosina. Joka tapauksessa 4 500 hengen muuttovoiton vaihtuminen parinsadan muuttotappioksi on merkittävä kupru kasvutrendiin. Lähtömuutot pääkaupunkiseudulta lisääntyivät sekä kehysalueelle (muu Helsingin seutu) että muualle Suomeen. Rasmus ja Timo Aro ovat eritelleet näitä muuttovirtoja mainitussa katsauksessaan. Muuttotappion kasvu kehysalueelle noin tuhannesta 2500:aan viittaa jonkinlaisen Nurmijärvi-ilmiön paluuseen. Lähtijöiden määrän kasvusta huolimatta pääkaupunkiseutu sai kuitenkin edelleen muuttovoittoa Helsingin seudun ulkopuolelta, vaikkakin puolta vähemmän kuin aikaisemmin. Miten käy jatkossa? Etätyöt ja muu kotoilu ovat muuttaneet ihmisten arkea, ja asuminen on tullut monille hyvin konkreettisella tavalla elämän keskiöön. Tämä näkyy asuntomarkkinoilla ja muuttotilastoissa. Hieman paradoksaalisesti vanhojen osakehuoneistojen hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla uusimman tiedon (Tilastokeskus 28.12.2020) mukaan 6 % edellisvuotta korkeammiksi. Samaan aikaa seutu on kärsinyt muuttotappiota. Ilmiö on ehkä sittenkin aivan looginen. Koronakotoilu on lisännyt asumistilan kysyntää, ja lisäväljyyttä on lähdetty hakemaan ehkä aiempaa luonnonläheisemmiltä paikoilta. Tällaista tarjontaa löytyy pääkaupunkiseudun sisältäkin kosolti. Voisi olettaa, että koronavaikutukset näkyvät muuttoliikkeessä jokseenkin edellä kuvattuun tapaan ainakin ensi kesään asti. Asumispreferenssit tuskin palaavat ennalleen heti akuutin kriisin jälkeenkään. Etätyö muutti työkulttuurin, joten asuinpaikan valinnat ovat jatkossa entistä vähemmän riippuvaisia työpaikan sijainnista. Luonto- ja metsäromantiikka voivat hyvinkin jäädä vaikuttamaan monien asumisvalintoihin. Niinpä koronan pitkä varjo tulee leimaamaan 20-luvun kaupunkikehitystä Helsingin seudulla. Hyvä veikkaus voisi olla, että kasvukolmion (Turku, Tampere, Helsinki) pienemmät kaupungit saavat piristysruiskeen. Kansainvälinen muuttoliike ratkaisee metropolialueen kasvuvauhdin Vaikka kotimaiset muuttovirrat ovat merkittäviä, Helsingin seudun kohtalonkysymys on sen kansainvälinen kilpailukyky ja sitä kautta siirtolaisuus. Jo pitkään Helsingin väestönkasvu on koostunut valtaosin syntyneiden enemmyydestä ja ulkomaisesta muuttovoitosta. Ennakkotietojen mukaan syntyvyyden lasku on vuonna 2020 pysähtynyt eikä kuolleisuudessakaan näy piikkiä – koronasta huolimatta. Luonnollinen väestönkasvu on siis kohtuullisen hyvin ennustettavissa. Sen sijaan seudun tärkein väestönmuutostekijä eli siirtolaisuus on epävarmempaa. Hieman yllättäen koronakriisi ei tyrehdyttänyt ulkomaista muuttovoittoa, päinvastoin se kasvoi Helsingin seudulla vuonna 2020. Tulijoita tosin oli aiempaa vähemmän, mutta lähtömuutot ulkomaille romahtivat. Vuonna 2021 kansainväliset muuttovirrat jäänevät molempiin suuntiin normaaliaikoja pienemmiksi. Kriisiin liittynyt suomalaisten paluumuutto lienee jo ohi, joten siirtolaisuustase voi hyvinkin kääntyä tappiolliseksi. Edessä saattaa olla Helsingin seudun kasvun pidempiaikainen notkahdus. Vähintään kaupungistumisen rytmihäiriö. asuminen kaupungistuminen korona maaseutu muuttoliike Kysy lisää Eero Holstila Neuvonantaja VTM 050 567 2087 eero.holstila@mdi.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
MDI Akatemia alkaa taas. ”Meillä oli niin hyvä porukka, että murehdimme jo puolessa välissä kurssia, että ei kai tämä lopu.” Blogi 19.5.2023 Pauliina Seppälä Kolme MDI Akatemian alumnia suosittelee aluekehittämisen johtamiskurssia. Lue lisää MDI Akatemia alkaa taas. ”Meillä oli niin hyvä porukka, että murehdimme jo puolessa välissä kurssia, että ei kai tämä lopu.”
Kuntien tiedolla johtamisen työkalut kuntoon Blogi 11.5.2023 Nanna Nieminen Valtteri Laasonen Uusi tieto dataputkesta aamukahvipöytään joka päivä tekee kuntien tietojohtamisesta helpompaa. Lue lisää Kuntien tiedolla johtamisen työkalut kuntoon
Vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus ja mahdollisuudet eri alueilla Blogi 8.5.2023 Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Onnistuessaan vihreä siirtymä tuottaa talouteen kasvua ja uusia työpaikkoja. Toisaalta vihreän siirtymän toteutuminen ei ole suoraviivaista ja sen vaikutukset eri toimialoihin ja alueisiin voivat olla monitahoisia. On tärkeää, että yhteiskunta pystyy luomaan sellaisen toimintaympäristön, jossa vihreää siirtymää pystytään toteuttamaan mahdollisimman sujuvasti ja oikeudenmukaisesti. Lue lisää Vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus ja mahdollisuudet eri alueilla