Blogi: Harjoittelijana aluekehittämisen näköalapaikalla

Jokainen korkeakouluopiskelija löytänee itsensä ennemmin tai myöhemmin opintojensa varrella tilanteesta, jossa pelkän teoriatiedon tankkaaminen alkaa tuntua liiankin yksitoikkoiselta. Takaraivossa saattaa heräillä mietteitä siitä, kuinka kiinnostavaa olisikaan päästä haastamaan itseään ja soveltamaan opintojen aikana oppimaansa itselleen uudella tavalla.

Samanaikaisesti opiskelijaa saattaa kiinnostaa oman asemansa tunnustelu työmarkkinoilla. Yhtenä korkeakoulutuksen tavoitteena on taata mahdollisimman laaja-alaiset valmiudet työuraan. Olennaista onkin ennen kaikkea hakea suuntaviivoja sille, mitä itse työuraltaan haluaa. Millaisia asioita minä työssä arvostan? Millaisissa työtehtävissä olen parhaimmillani, ja entä millaisia taitoja haluaisin päästä työssä kehittämään?

Omalla kohdallani nämä suuntaviivat lähtivät hahmottumaan sarjalla pieniä valintoja, jotka ohjasivat minua opintojen aikana suuntautumaan julkisen lainsäädännön ja talousjohtamisen opintojen tukemana kohti kunnallishallinnon ja aluekehittämisen asiantuntijuutta.

Harjoittelupaikka ei ole näistä suuntaa antavista valinnoista vähäisin. Usean vuoden opintojen jälkeen on tärkeää, että harjoittelupaikan työtehtävät kohtaavat omiin intresseihin ja opintojen aikana tehtyihin valintoihin.

Tästäkin näkökulmasta työharjoitteluni MDI:llä on ollut juuri sitä, mitä toivoin työharjoittelun parhaimmillaan olevan. Pieni työyhteisö ja monipuoliset sekä vaihtelevat projektit ovat mahdollistaneet näköalapaikan aluekehittämiseen paikallistasolta aina kansainväliselle tasolle saakka. Näkymät ovat innostavat.

Jo ensimmäisellä harjoitteluviikollani pääsin kiinni maakuntakonsernistrategian valmisteluun. Tällä hetkellä olen mukana useammassa kiinnostavassa projektissa. Näistä kenties ajankohtaisin on sote-uudistuksen myötä maakuntien muuttuvien TKI-ympäristöjen tarkastelu.

Aluekehittämisen ja projektityöskentelyn parasta antia on ehdottomasti se, että suurin osa projekteista nivoutuu yhteen toinen toistaan tukien. Monessa projektissa usein ensi alkuun allekirjoittaneellekin lyijynraskaalta tuntunut tieto, kuten esimerkiksi EU:n koheesiopolitiikka, alkaa konkretisoitua aivan uudella tavalla.

Omia suuntaviivoja hahmotellessaan ja harjoitteluun liittyviä kysymyksiä pohtiessaan kannattaa ehdottomasti hyödyntää ne hetket, joiden aikana kurssien tukka putkella suorittaminen alkaa maistumaan puulta. Hyvää valmistautumista on vaikkapa potentiaalisten harjoittelupaikkojen skannailu. Samalla saattaa oivaltaa, mitä itse harjoittelultaan ja työuraltaan odottaa. Ennakointi on tässä valttia.

Mielenkiintoa kevääseen tuo harjoittelun jälkeen jatkuva työsuhde ja jatkuva oppiminen aluekehittämisen tehtävissä. Siinä riittääkin tehtävää. Au revoir!

Kysy lisää

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?