Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Elokapina on parasta maaseutupolitiikkaa Blogi: Elokapina on parasta maaseutupolitiikkaa 11.10.2021 Samuli Manu Kirjoittajan muut artikkelit Elokapina on parasta maaseutupolitiikkaa – ainakin viimeisimmän maaseutupoliittisen kokonaisohjelman strategian mukaan, jossa maaseutu asemoidaan ”kestävyysmurroksen tuulenhalkojaksi”. Strategia pohjautuu visioon radikaalista maaseudusta: maaseutu muodostaa fossiilitaloudesta luopuneen uuden kestävän yhteiskuntamallin perustan. Viime aikoina tämän muutoksen vauhdittamista on vaadittu kansainväliseen ilmastoliikkeeseen Elokapinaan kytkeytyvässä Syyskapinassa, jonka keskeinen viesti on vaatimus hallitukselle ilmasto- ja ympäristöhätätilan julistamisesta Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että hallitus ryhtyisi välittömästi tilanteen vaatimiin konkreettisiin toimiin, joilla Suomen päästöt sekä luonnonvarojen kulutus lasketaan ekologisesti kestävälle tasolle muutamassa vuodessa. Elokapinalla on kolme keskeistä vaatimusta: Kerro totuus, Toimi nyt ja Laajennetaan demokratiaa. Kerro totuus Elokapina vaatii hallitusta julistamaan ilmasto- ja ympäristöhätätilan sekä järjestämään säännöllistä kriisitiedotusta. Kokonaisohjelman strategiassa hahmotetaan siirtymän sisältöä vastaavalla tavalla. Strategiadokumentissa viitataan Juha Kuisman paikallista ilmastopolitiikkaa käsittelevään julkaisuun ja todetaan kestävyyssiirtymän tarkoittavan tosiasioiden ja reunaehtojen vaihtumista – yhteiskunnan siirtymistä realismista toiseen. Toimi nyt Elokapina vaatii, että lainsäädännön keinoin taataan hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä ja että osana tätä aloitetaan välitön laaja ekologinen jälleenrakennus. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman strategiassa viitataan BIOS-tutkimusyksikön luonnehdintaan ”ekologisesta jälleenrakennuksesta” ja sen välttämättömyydestä. Maaseudun esitetään muuttuvan tässä mukana, ja kestävyyssiirtymä on strategian keskeinen lähtökohta. Tulevaisuuden yhteiskuntaa ohjaa suhteellinen kestävyysetu, jossa otetaan huomioon tuotannon välittömät kulttuuriset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset tuotantokustannusten lisäksi. Toiminnan uusi mittakaava on paikallinen. Laajennetaan demokratiaa Elokapina vaatii kansalaisista satunnaisotannalla valitun kansalaisfoorumin kutsumista koolle. Foorumin tarkoitus on käydä tutkimusperusteista puntaroivaa keskustelua, jonka pohjalta foorumi laatii ehdotuksia luonnonsuojelutoimista ja päästövähennyskohteista, jotka ovat myös sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Eduskunnan tulisi käsitellä foorumin ehdotukset. Strategian vision radikaalia maaseutua kehystää yhteiskuntapolitiikka, joka edistää kestävän yhteiskunnan toteutumista. Tätä yhteiskuntapolitiikkaa hahmotetaan kolmen kokonaisuuden kautta: keskinäisriippuvuus (sosiaalinen kestävyys), ympäristöoikeudenmukaisuus (ympäristöllinen kestävyys) sekä tietointensiivinen talous (taloudellinen kestävyys). Vision mukaan tulevaisuuden kestävän maaseudun asukkaat ja organisaatiot haluavat ottaa vastuun tuotannon kestävyysvaikutuksista sekä muodostavat uuden yhteisön – toiminnan painopiste siirtyy jakamisen oikeudenmukaisuudesta osallistumisen oikeudenmukaisuuteen. Puhutaan ”meidän pelistä”, jonka tulos on enemmän kuin osallistujien resurssien, tietojen ja taitojen summa. Loppukaneetin mukaan ”Toimiva kansalaisyhteiskunta, osallisuuden tunne ja sitoutuminen ovat siirtymiseen vaadittavia mahtavia tekoja.” Maaseututoimijoilla on pitkä perinne suorasta toiminnasta Väkivallaton suora toiminta on maaseudun toimijoille tuttua. Kestävyysmurroksen tuulenhalkojana toimiva maaseutu tuskin tyytyy ainoastaan asiantuntijavetoisen työryhmän laatiman strategian korulauseisiin, jossa rohkeat ja radikaalit ihmiset rakentavat tulevaisuuden kestävää yhteiskuntaa. Onkin ajan kysymys, milloin maaseutu näkyy osana seuraavaa Kapinaa. Lisätietoja https://elokapina.fi/ https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/maaseutupoliittisen-kokonaisohjelman-2021-2027-strategialuonnos-julkistettu elokapina kestävyyssiirtymä maaseutuohjelma maaseutupolitiikka Kysy lisää Samuli Manu Asiantuntija YTM 050 356 3980 samuli.manu@mdi.fi Profiili: twitter Linkedin Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa
Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua Blogi 3.10.2025 Laura Koivisto-Khazaal Kun Suomessa puhutaan Kanadan maahanmuuttomallista, annetaan usein kuva, että maa pisteyttäisi kaikki maahanmuuttajat. Näin ei kuitenkaan ole. Kanadan mallista voidaan ottaa silti oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa nykyistä helpommin työperusteisille maahanmuuttajille. Tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lue lisää Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua
Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi Blogi 9.9.2025 Suomen maahanmuuttopolitiikan historia on lyhyt. Työperusteista maahanmuuttoa on edistetty aktiivisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suomalaisuus on muuttunut ja tulee yhä muuttumaan moninaisemmaksi. Moninaisen suomalaisuuden ymmärtäminen edellyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Lue lisää Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi