Blogi: Eksyitkö kapulakieliviidakkoon?

Aluekehittäminen on yhteisöjen yhteinen juttu – kukaan ei kehitä yksin, vaan se vaatii pelaamista samaan maaliin. Toimiva yhteistyö edellyttää sitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mistä puhutaan.

Vaikeaselkoiset artikkelit ja selvitykset eivät houkuttele lukemaan otsikkoa pidemmälle. Kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kirjoitetaan, luotaantyöntävät sanat jopa uhkaavat demokratiaa Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, paikallinen sopiminen, itsehallintoalueet ja innovaatiopolitiikka kilpailevat otsikoissa kiireisten ihmisten ajasta muiden kiinnostavammilta kuulostavien uutisten ja artikkeleiden kanssa.

Mistä kapulakielisyys voisi tässä yhteydessä johtua? Aluekehittämisen ilmiöt ovat monesti abstrakteja, jolloin voi olla vaikea keksiä selkeitä ilmaisuja, jotka kuitenkin kuvaisivat ilmiöitä riittävällä tarkkuudella. Yksi syy on muutoksen ripeä tahti. Juuri kun yksi ilmaus on saatu vakiintumaan, tulee taas uusi muutos, joka edellyttää uusien termien käyttöönottoa. Kehittäjät ovat siis kierteessä, josta on vaikea päästä pois. Sanavalinnoilla luodaan merkityksiä ja rakennetaan rooleja niin itselle kuin tekstin lukijalle. Ammattislangin käyttäjä saattaa korostaa omaa asiantuntijuuttaan, mutta samalla etäännyttää tekstin sisältöä sellaisesta lukijasta, jolle se voisi olla tärkeä.

Millaista viidakkoveistä ammattijargonin raivaamiseen tarvittaisiin? On hankalaa esittää mitään helppoa simsalabim-temppua, mutta jotain uskallan kuitenkin ehdottaa. Tämä kolmisanainen ohje on helppo painaa mieleen, ei vaadi suuria ponnisteluja ja voidaan toteuttaa ihan joka päivä omassa työssä: kirjoita aina ihmiselle. Mieti vastaanottajaa ja pyri selkeyteen. Asiantuntijuutesi korostuu nimenomaan silloin, kun osaat toimia vaikean asian “tulkkina”.

Kapulakieliviidakosta voi päästä pois, mutta yksin se(kään) ei onnistu! Tarvitaan yhteistä tahtoa ja tekoja kohti parempaa viestintää. Kevät on sopivaa aikaa pienille muutoksille ja piristymiselle, innostutaan yhdessä kielitalkoisiin.

Kysy lisää

Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Ensi viikolla julkaistava MDI:n väestöennuste tarjoaa tilastotietoa Suomen väestönkehityksestä. Tilastollisen tiedon rinnalle kaivataan myös laadullista tietoa, joka syventää ymmärrystä väestönkehitykseen liittyvistä ilmiöistä. Laadullinen tieto auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat toimet, joilla voi luoda pohjaa kestävälle kehitykselle kunnissa ja alueilla.

Lue lisää Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Suomen kaikki väestönkasvu 2010-luvun puolivälin jälkeen on nojannut maahanmuuttoon ja tulee lähes varmasti nojaamaan myös tulevaisuudessa. Maahanmuuton rooli väestönkasvun kiihdyttäjänä ja väestönsupistumisen hillitsijänä on korostunut huomattavasti 2020-luvun aikana niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Tämä on muuttanut tai muuttamassa kuvaa kansallisesta väestönkehityksestä ja tarjoaa ehkä suurimman liikkumavaran väestönkehityksessä merkittävälle joukolle kuntia, vahvistaen etenkin nuoren työikäisen väestön kehitystä.

Lue lisää Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen

Kuntatalolle kokoontuivat 16.–17. toukokuuta Suomen kaupunki- ja aluekehityksen asiantuntijat ja viranhaltijat. Kahden päivän aikana noin 150 ihmistä pohti, keskusteli, oppi ja ideoi kaupunkien nykyhetkeä ja tulevaisuutta. MDI:n, Kuntaliiton ja Kuntasäätiön järjestämän tapahtuman ohjelmasta vastasivat alan huippuasiantuntijat ja -keskustelijat. Tervetuloa kurkkaamaan kuvien muodossa symposiumin tunnelmiin.

Lue lisää Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen